Archive for the ‘Työajan seuranta’ Category

Työajanseurannan ja henkilöstöhallinnon järjestelmät auttavat löytämään tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden tasapainon

Työajanseurannan ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat olennaisia työsuhteiden hallinnassa, mutta niiden käytössä on oltava tasapaino tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä.
Kun järjestelmiä käytetään harkiten ja vastuullisesti, ne hyödyttävät sekä yritystä että sen työntekijöitä. Oikein toteutettuina ne voivat olla keskeinen osa menestyvää ja kestävää työympäristöä.

More »

Mihin HR-järjestelmää käytetään?

HR-järjestelmät eli henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat nykyään olennainen osa organisaation toimintaa. Ne tarjoavat tehokkaan tavan hallinnoida ja seurata yrityksen henkilöstöä, heidän tietojaan ja prosessejaan. HR-järjestelmien avulla organisaatiot voivat automatisoida manuaalisia tehtäviä, parantaa tiedonhallintaa ja tehostaa henkilöstöhallintoaan. Järjestelmän hankinnassa kannattaa olla huolellinen. Hyvä HR-järjestelmä kattaa seuraavat toiminnot: HR-järjestelmän tarkoituksena on tehostaa henkilöstöhallinnon prosesseja, parantaa tiedonhallintaa, helpottaa raportointia […]

More »

Ikuisuuskysymykset matka-ajasta

Oletko sinä joutunut työsi vuoksi matkustamaan, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, miten matka-aikaa tulee käsitellä? Jo työaikalaki itsessään aiheuttaa kysymyksiä niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa. Pohditaan hieman syvällisemmin matka – aikaan liittyviä yleisimpiä ongelmakohtia. Liikkuminen eri toimipisteiden ja asiakkaiden välillä Jos työntekijä tekee sellaista työtä, jossa liikutaan työpäivän aikana useiden eri työkohteiden väliä, miten määritellään […]

More »

Pohdintaa arkipyhistä

Arkipyhät tarkoittavat pyhäpäiviä, jotka sijoittuvat muille viikonpäiville kuin sunnuntaille. Suomessa kirkollisten arkipyhien lisäksi yhteiskunnallisia arkipyhiä ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä (ks. itsenäisyyspäivälaki), jos se olisi muutoin ollut työntekijän normaali työpäivä.  Vuonna 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin työmarkkinajärjestöjen tahdosta lauantaille. Tällä muutoksella yritettiin saavuttaa eheät viikot. Loppujen lopuksi päivät palautettiin […]

More »

Helpotusta henkilöstöhallintoon ohjelmistorobotiikalla 

Ohjelmistorobotiikalla tarkoitetaan teknologiaa, jonka avulla voidaan automatisoida rutiiniprosesseja. Kuulostaako ajatus hieman kaukaiselta? Tarkemmin ajateltuna ohjelmistorobotiikka on jo arkipäivää, sitä ei vain tule välttämättä ajatelleeksi.  Kun teet Google-haun, oppiva algoritmi osaa antaa sinua todennäköisesti kiinnostavia tuloksia. Kirjastokorttihakemuksen tiedot menevät robotin avulla suoraan asiakastietojärjestelmään. Ohjelmistorobotiikan sovelluksia käytetään jo monilla toimialoilla logistiikasta CRM:ään. Siihen törmää siis päivittäin, vaikka […]

More »

Neljä tärkeintä muutosta vaihtelevan työajan sopimuksia koskevassa lainsäädännössä

Tarvittaessa töihin kutsuttavien ja epäsäännöllisen tai muuten vaihtelevan työajan piirissä olevien työsopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttui 1.8.2022 lähtien. Muutokset koskevat ensisijaisesti työsopimuslakia (55/2001) ja työaikalakia (872/2019). Uusi lainsäädäntö koskee paitsi uusia, myös jo olemassa olevia työsopimuksia. Työnantajalla on tarkasteluvelvollisuus eli jos vaihtelevasta työajasta on sovittu työnantajan aloitteesta, hänen on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava sitä, miten työsopimuksessa […]

More »

Vuosilomapalkka ja lomaraha

Meillä Suomessa maksetaan palkkaa myös loma-ajalta ja sitä kutsutaan vuosilomapalkaksi. Vuosilomapalkan takana on useimmiten vuosilomalaki tai työehtosopimukseen määritellyt vuosiloman ehdot. Vuosilomapalkan laskentatapa puolestaan riippuu siitä, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä. Pääpiirteittäin vuosilomaa kertyy alle vuoden mittaisessa työsuhteessa 2 päivää kuukaudessa ja yli vuoden mittaisessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukaudessa. Riippuu työehtosopimuksesta, lasketaanko lauantai […]

More »

Kesäaikaan siirtyminen

Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöstä kello 3.00. Tänä vuonna kesäaika alkaa lauantain 26. maaliskuuta ja sunnuntain 27. maaliskuuta välisenä yönä. Miten kellonaikojen siirtäminen tapahtuu Tuntinetissä? Tarvitseeko työntekijän huomioida tämä leimatessaan tai työaikakirjauksissaan? Tai tuleeko vastuuhenkilön muokata työaikakirjauksia? Ei tarvitse. Tuntinetti antaa kirjauksista kesäaikaan siirtymisen johdosta huomautuksen työntekijän työaikaraportilla, ja […]

More »

Karanteeni – miten palkka tulee käsitellä

Mitä tarkoittaa karanteeni?  Karanteenilla tarkoitetaan sitä, että tartuntataudille altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön liikkumista rajoitetaan esimerkiksi siten, että hänet määrätään pysymään kotona. Maksaako työnantaja palkkaa, jos on karanteenissa? Onko terve karanteenissa oleva työntekijä oikeutettu palkkaan, riippuu työehtosopimuksesta. Osassa sopimuksista on velvollisuus maksaa palkkaa, ja osassa ei. Silloin jos työpaikka ei ole työehtosopimuksen piirissä, palkkaa ei […]

More »

Enimmäistyöajan seuranta Tuntinetissä

Uudessa työaikalaissa ei säädetä enää ylitöiden vuosittaisista enimmäismääristä, vaan sääntelyn korvaa enimmäistyöaikaa koskeva säännös. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työnantajan on ylitöiden enimmäismäärän sijasta seurattava enimmäistyöajan toteutumista. Tuntinetissä tämä on toteutettu työntekijän työaikaraportin ja ajanhallinnan tuntiyhteenvetoon riville ‘Enimmäistyöajan lainmukainen seuranta’, joka laskee keskimääräisen toteutuneen […]

More »