Kevään TES-kierros Tuntinetissä on tällä erää käyty läpi. Seuraaville aloille on tullut uusia yleiskorotuksia ja/tai tehty muutoksia lisiin.

Lisätty seuraavien työehtosopimuksien mukaiset lisät:

– Muovi- ja kemiantuoteteollisuuden TES 1.2.2024 alkaen

– Autonrengasala viikkotyö TES 1.2.2024 alkaen

– Media- ja painoalan TES 1.6.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Puusepänteollisuuden TES 1.8.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES 1.4.2023 ja 1.2.2024 alkaen

– Viestintäalan toimihenkilöiden TES 1.6.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Lasikeraamisen teollisuuden TES 1.2.2024 alkaen

– Kemian perusteollisuuden TES 1.1.2024 alkaen

– Tekstiili- ja muotialan TES 1.1.2024 alkaen

– Puutarha-alan TES 1.3.2023 alkaen

– Kenkä ja Nahkateollisuuden TES 1.3.2024 alkaen

– Pelti- ja teollisuuseristysalan TES alkaen 1.4.2023 ja 1.2.2024 alkaen

– Viher- ja ympäristörakentamisalan TES 1.3.2023 alkaen

– Jalometallialan TES 1.3.2024 alkaen

– Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan TES 1.2.2024 alkaen

– Vartiointialan TES 1.6.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva TES alkaen 1.6.2023 ja 1.3.2024 alkaen

– Huvi-, elämys- ja teemapuistojen TES 1.6.2023 ja 1.8.2024 alkaen

– Veikkauksen työntekijöiden TES 1.6.2023 ja 1.5.2024 alkaen

– Rakennusalan toimihenkilöiden TES Lisätty virallinen TES, 1.7.2023 ja 1.8.2024 alkaen

– Kumiteollisuuden toimihenkilöiden TES 1.4.2024 1.4.2024 alkaen

– Talotekniikka-alan toimihenkilöiden TES 1.5.2023 ja 1.3.2024 alkaen

– Kiinteistöalan toimihenkilöiden TES 1.6.2023 ja 1.4.2024 alkaen

– Kemianalan toimihenkilöiden TES 1.4.2023 alkaen

– Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden TES 1.7.2023 ja 1.5.2024 alkaen

– Rakennustuoteteollisuuden TES 1.5.2023 alkaen

– Rakennusalan työehtosopimus 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Asfalttialan TES 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Infra-alan TES 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Maalausalan TES 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Lattianpäällystysalan TES 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Talotekniikka-alan LVI-toimialan TES 1.5.2023 ja 15.5.2024 alkaen

– Elintarvikealojen työehtosopimus 1.6.2023 ja 1.4.2024 alkaen

– Liha-alan TES 1.6.2023 ja 1.4.2024 alkaen

– Panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden TES alkaen 1.6.2023 ja 1.4.2024 alkaen

– Linja-autoasemien TES 6.3.2023, 1.10.2023, 1.2.2024 ja 1.10.2024 alkaen

– Autoliikennealojen toimihenkilöiden TES alkaen 1.8.2023 ja 1.5.2024 alkaen

– Optikoiden TES 1.8.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Tietotekniikan palvelualan TES 1.4.2023 ja 1.2.2024 alkaen

– Sähköalan TES: Energia – ICT – Verkostoala, 1.8.2023 ja 1.6.2024 alkaen

– Pahvin- ja paperinjalostusalan TES 1.5.2023 alkaen

– Farmaseuttisen henkilöstön TES 1.5.2023 ja 1.5.2024 alkaen

Seuraaville aloille on tullut TES-muutoksia:

– Tekstiili- ja muotialan TES, kuukausijakaja

– Vedeneristysalan TES, nykyään aikalisät

Seuraavilla aloilla on sovittu yleiskorotuksista:

– Muovi- ja kemiantuoteteollisuuden TES (1.9.2023 2,2%, 1.4.2024 3,3%)

– Autonrengasala viikkotyö TES (12.2023 2,2%, 6.2024 3,3%)

– Media- ja painoalan TES (1.6.2023 3,35% 1.6.2024 2,15%)

– Puusepänteollisuuden TES (1.8.2023 3,5% 1.6.2024 2,25%)

– Kumiteollisuuden työntekijöiden TES (1.10.2023 2,2%, 1.5.2024 3,3%)

– Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES (1.4.2023 3,5% 19.1.2024 2,0%)

– Maaseutuelinkeinojen TES (1.3.2023 0,35€/H tai 60,20€/kk, 1.3.2024 0,26€/h 44,72€/kk)

– Viestintäalan toimihenkilöiden TES (1.6.2023 3,5%, 1.6.2024 1,8% )

– Lasikeraamisen teollisuuden TES (1.10.2023 2,2%, 1.5.2024 3,3% + 0,2%)

– Kemian perusteollisuuden TES (1.9.2023 2,2%, 1.4.2024 3,3%)

– Tekstiili- ja muotialan TES (1.10.2023 2,2% 1.5.2024 3,3%)

– Puutarha-alan TES (1.3.2023 35snt/h tai 60,20€/kk, 1.3.2024 26snt/h tai 44,72€/kk)

– Kenkä ja Nahkateollisuuden TES (1.11.2023 2,2% 1.6.2024 3,3% + 0,2%)

– Pelti- ja teollisuuseristysalan TES (1.4.2023 3,5%, 1.2.2024 2,0%)

– Viher- ja ympäristörakentamisalan TES (1.3.2023 ja 1.3.2024)

– Tekstiilihuoltoalan TES (1.9.2023 100€/kk tai 0,59€/h. 1.6.2024 35€/kk tai 0,21€/h)

– Jalometallialan TES (1.11.2023 2,2% 1.6.2024 3,3%)

– Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan TES (1.10.2023 2,2%, 1.6.2024 3,5%)

– Teknisen huollon ja kunnossapidon TES (1.4.2023 3,5% 1.2.2024 2,0% + 0,5%)

– Kaupan TES (1.6.2023 105€ /kk 0,66€ / h 1.6.2024 60€/kk 0,38€/h)

– Varasto- ja kuljetusesimiesten TES (1.6.2023 ja 1.6.2024)

– Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus (1.6.2023 96€/kk 0,60€/h 1.9.2024 1,7%)

– Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva esimiesten TES (1.6.2023 4,3% 1.9.2024 1,7%)

– Hiihtokeskusalan TES (Paikallisesti, ja jos ei sovita niin MARAn yleiskorotuksien mukaisesti)

– Apteekkien työntekijöiden TES (1.8.2023 3,0% 1.8.2024 3,0%)

– Vartiointialan TES (1.6.2023 6% 1.6.2024 2%)

– Ohjelmapalvelualan TES (1.5.2023 3,5% 1.1.2024 3,5%)

– Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden TES (1.5.2023 95€/kk 0,59€/h 1.8.2024 1,8%)

– Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva TES (1.6.2023 3,9% 1.3.2024 2,1%)

– Golf-alan TES (1.4.2023 3,5% 1.2.2024)

– Muuttopalvelualan TES (1.5.2023 3,5% 1.3.2024 2,5%)

– Kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus (1.7.2023 3,5% 1.5.2024 2,5%)

– Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuollon sekä palveluautomaattialan TES (1.6.2023 3,5% 1.6.2024 2,5%)

– Huvi-, elämys- ja teemapuistojen TES (1.6.2023 4,3% 1.8.2024 1,7%)

– Veikkauksen työntekijöiden TES (1.6.2023 3,5 %, 1.5.2024 2,5 %)

– Taloushallintoalan TES (1.4.2023 3,5%, 1.3.2024 2,5%)

– ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille (1.7.2023 3,5% 1.5.2024 2,0% + 0,5%)

– Rakennusalan toimihenkilöiden TES (1.7.2023 4,1% 1.8.2024 1,9% )

– Kumiteollisuuden toimihenkilöiden TES (1.9.2023 2,2% 1.4.2023 3,1% + 0,4%)

– Paltan toimihenkilöitä koskeva TES (1.6.2023 3,5% 1.4.2024 2,0% + 0,5%)

– Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden TES (1.8.2023 3,5% 1.6.2024 2,0%)

– Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden TES (1.4.2023 3,3%, 1.2.2024 2,2%)

– Talotekniikka-alan toimihenkilöiden TES (1.5.2023 3,5%, 1.3.2024 2,0%+0,5%)

– Kiinteistöalan toimihenkilöiden TES (1.6.2023 4% 1.4.2024 2%)

– Energiateollisuuden toimihenkilöiden TES (1.7.2023 3,5%, 1.5.2023 2,0 + 0,5%)

– Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöiden TES (1.9.2023 2,2% 1.4.2024 3,1%)

– Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden TES (1.4.2023 3,0% +0,5%, 1.2.2024 2,0% + 0,5%)

– Kemianalan toimihenkilöiden TES (1.9.2023 2,2%, 1.4.2024 3,1%)

– Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden TES (1.7.2023 3,5% 1.5.2024 2,1%)

– Luottotieto- ja perintäalan TES (1.7.2023 3,2% 1.5.2024 2,2%)

– Rakennustuoteteollisuuden TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Rakennusalan työehtosopimus (1.5.2023 4% 15.5.2024 2%)

– Asfalttialan TES (1.5.2023 4% 15.5.2024 2%)

– Infra-alan TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Maalausalan TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Lattianpäällystysalan TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Vedeneristysalan TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Talotekniikka-alan LVI-toimialan TES (1.5.2023 4%, 15.5.2024 2%)

– Elintarvikealojen työehtosopimus (1.6.2023 3,5%, 1.4.2024 2,3%)

– Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus (3,5 % 1.6.2023 2,3 % 1.4.2024)

– Meijerityöntekijöiden TES (3,5 % 1.6.2023 2,3 % 1.4.2024)

– Liha-alan TES (3,5 % 1.6.2023 2,3 % 1.4.2024)

– Panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden TES (3,5% 1.6.2023 2,3% 1.4.2024)

– AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimus (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– AKT:n terminaalitoimintaa koskeva työehtosopimus (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– AKT:n Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– Linja-autohenkilökunnan TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– Kaupan Automiesten TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– Säiliöauto- ja öljytuotealan TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5% 1.2.2024 1,5% 1.10.2024 1,5%)

– Matkatoimistoja koskeva työehtosopimus (1.8.2023 97€)

– Linja-autoasemien TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5%)

– Henkilöstöpalvelualan TES (1.7.2023 3,3% + 0,2% 1.5.2024 2,2% + 0,3%)

– Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus (2023 3,5% 2024 2,0% + 0,5%)

– Autoliikennealojen toimihenkilöiden TES (1.8.2023 3,5% 1.5.2024 2,5%)

– Huolinta-alan toimihenkilöiden TES (1.8.2023 3,5% 1.6.2024 2,5%)

– Optikoiden TES (2023 3,5% 2024 2,0%)

– Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden TES (1.4.2023 3,5% +1.0%)

– Tietotekniikan palvelualan TES (1.4.2023 3,5% 1.2.2024 2,5%)

– Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES (1.7.2023 3,0% + 0,5% 1.5.2024 1,3% +1,2%)

– Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES (1.4.2023 3,5% +1,0% 1.2.2024 2,5%)

– ICT-alan ylempien toimihenkilöiden TES (1.4.2023 3,0% 1.2.2024 1,3% + 1,2%)

– Kemianteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä TES (10.2023 2,2% 5.2024 2,6% + 0,9%)

– Lehdistön TES (1.7.2023 3,5% 1.10.2024 1,9% + 0,6%)

– Kustannustoimittajien TES (1.7.2023 3,5% 1.10.2024 2% + 0,5%)

– Sähköalan TES: Energia – ICT – Verkostoala (1.8.2023 3,5% 1.6.2024 2,0 + 0,5%)

– Sähköistysalan TES (1.8.2023 4,8% 1.6.2024 1,2%)

– Huolto- ja kunnossapitoalan TES (1.8.2023 4,8% 1.6.2024 1,2%)

– Hammaslääkärien TES (4.2023 3,5%)

– Rautatiealan TES (1.5.2023 3,0% 1.6.2024 3,0%)

– Airpro Oy:n TES (1.3.2023 1,5% 1.10.2023 1,5%)

– TTES – Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön TES (1.6.2023 1,5% ja 1.6.2024 1,5%)

– Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) (1.6.2023 1,5% ja 1.6.2024 1,5%)

– KV TES (1.6.2023 1,5% ja 1.6.2024 1,5%)

– Valtion virka- ja työehtosopimus (1.5.2023 3,5% 1.3.2024 2,0%)

– Museoiden työehtosopimus (1.7.2023 3,2% + 0,25% 1.5.2024 2,0% + 0,52%)

– Lentoliikenteen palveluja koskeva TES (16.7.2023 3,5% 16.5.2024 2,5%)

– Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES (1.3.2023 2,2% 1.2.2024 3,5%)

– Åland-Post Kollektivavtall (1.3.2023 2,2% 1.3.2024 3,5%)

– Pahvin- ja paperinjalostusalan TES (1.5.2023 59snt/h)

– Farmaseuttisen henkilöstön TES (1.5.2023 3,0% 1.5.2024 2,5%)

Tuntinetissä työehtosopimusten tulkinta tapahtuu automaattisesti, ja yleiset TES-versiot päivitetään järjestelmään ylläpidon toimesta.

HR-järjestelmät eli henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat nykyään olennainen osa organisaation toimintaa. Ne tarjoavat tehokkaan tavan hallinnoida ja seurata yrityksen henkilöstöä, heidän tietojaan ja prosessejaan.

HR-järjestelmien avulla organisaatiot voivat automatisoida manuaalisia tehtäviä, parantaa tiedonhallintaa ja tehostaa henkilöstöhallintoaan. Järjestelmän hankinnassa kannattaa olla huolellinen.

Hyvä HR-järjestelmä kattaa seuraavat toiminnot:

• Henkilöstötietojen hallintaan liittyvä kattava tietokanta, josta löytyvät työntekijöiden perustiedot, kuten henkilötiedot, työhistoria ja -sopimukset, palkkatiedot ja lomajaksot.
• Rekrytointien hallinta, jossa voi luoda työpaikkailmoituksia, vastaanottaa hakemukset, seurata hakijoiden prosessia ja hallita rekrytointiprosessia kokonaisuudessaan. 
• Palkanlaskenta, työaikakirjaukset, palkkakomponenttien hallinta, bonusten laskenta ja työsuhde-etuuksien hallinnointi.
• Koulutus- ja kehitysohjelmia varten HR-järjestelmässä voi olla tietokanta koulutusohjelmista, koulutustarpeiden arviointitiedot, suunnitelmat tulevista koulutuksista ja työntekijöiden käymien koulutusten seuranta.
• Suorituksen arvioinnin ja tavoitteiden hallinnan osalta hyvää HR-järjestelmää voi käyttää tukena suorituksen arviointiprosessissa, tavoitteiden asettamisessa, seurannassa ja palautteen antamisessa.
• Työaikojen ja lomien hallintaan liittyvä työaikojen kirjaaminen sekä henkilöstön lomien suunnittelu, hyväksyntä ja seuranta.
• Hyvä HR-järjestelmä tukee raportointia ja analytiikkaa ja tarjoaa valmiita raportteja ja analytiikan henkilöstötietojen perusteella, kuten henkilöstörakenne, sairauspoissaolot ja koulutusinvestoinnit.

HR-järjestelmän tarkoituksena on tehostaa henkilöstöhallinnon prosesseja, parantaa tiedonhallintaa, helpottaa raportointia ja analytiikkaa sekä tarjota parempi näkyvyys organisaation henkilöstöön liittyviin tietoihin.

Tämän päätavoitteen lisäksi hyvät HR-järjestelmät tarjoavat itsepalvelutoimintoja, joiden avulla työntekijät voivat itse päivittää tietojaan, tarkastella palkkakuittejaan, ilmoittaa poissaoloistaan, hakea koulutuksia tai antaa palautetta.

Tällöin yrityksen HR-henkilöstön aikaa menee vähemmän perustason tehtäviin ja he voivat keskittyä strategisempiin henkilöstöhallinnon tehtäviin paremmin.

Kunnollinen HR-järjestelmä mahdollistaa henkilötietojen ja työsuhteiden hallinnan tietoturvallisella tavalla.

Henkilötiedot tallennetaan kootusti tietoturvallisessa pilvipalvelussa, ja järjestelmän lokitiedot tallentavat tiedot siitä, kuka on käyttänyt tietoja ja milloin, mikä osaltaan lisää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa valvonnan.

Hyvässä HR-järjestelmässä on myös valmiita ohjelmistorajapintoja, joiden avulla työsuhteeseen liittyvät tiedot voidaan siirtää automaattisesti eri järjestelmien välillä. Esimerkiksi HR-järjestelmään syötetyt tiedot voivat siirtyä automaattisesti palkanlaskentaan tai työterveyshuollon järjestelmiin.

Tämä puolestaan säästää aikaa ja vähentää virheiden mahdollisuutta tiedonsiirrossa eri järjestelmien välillä.

Nykypäivänä voidaankin sanoa, että HR-järjestelmä on parhaimmillaan koko yrityksen työkalu, josta on monia etuja koko organisaatioille, aina parantuneesta tehokkuudesta ja tiedon eheydestä helppokäyttöisyyteen asti. 

Tuntinetistä löydät kätevästi kaikki edellä mainitut toiminnot. Kannattaa tutustua!

Kesätyöntekijät ovat oiva apu monille yrityksille ja organisaatioille, jotka tarvitsevat lisää henkilöresursseja sesonkiaikaan. Yritykset saavat lisätyövoimaa, jonka osaamista voi hyödyntää esimerkiksi kesäkuukausien aikana.

Kesätyöntekijöitä voidaan käyttää moneen eri tehtävään ja he voivat työskennellä niin kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa, rakennus- ja kunnossapitotehtävissä kuin myös ohjelmointi- ja tietojenkäsittelytehtävissä.

Yritykset voivat saada kesätyöntekijöitä tarjoamalla heille kohtuullisia palkkoja, kannustimia ja mahdollisuuden kasvattaa työkokemustaan ja verkostoitua. Kesätyöntekijöiden täytyy täyttää tietyt vaatimukset, jotta he voivat työskennellä yrityksessä.

Kesätöihin palkataan usein myös alaikäisiä ja silloin pitää ottaa huomioon rajoitteet. Yli 15-vuotiaat nuoret toimivat työajan suhteen aikuisten ehdoilla. Myös ylitöiden tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaiden työaika on rajoitettu, eikä ylitöitä saa tehdä. Kouluaikana tehtävän työn työaikaa säännellään vielä erikseen.

Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että alaikäisten työnkuva ja työtehtävät ovat alaikäisen kykyjen ja taitojen mukaisia. Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että alaikäisellä on tarvittava koulutus ja ohjaus työtehtäviin ja että työnantaja noudattaa alaikäisiä koskevia työturvallisuusvaatimuksia ja että alaikäiselle tarjotaan työpäivän aikana tarvittavat tauot ja lepoajat.

Kesätyöntekijöiden palkka määräytyy yleensä työajan, työtehtävien ja kokemuksen perusteella. Yritykset voivat tarjota kesätyöntekijöille kohtuullisia palkkoja ja lisäetujakin, kuten päivärahoja ja työmatkakorvauksia. Yritykset voivat myös kannustaa kesätyöntekijöitä antamalla heille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja verkostoitua.

Poimi tästä hyviä vinkkejä talteen:

• Työehtosopimukset ja lainsäädäntö: Tarkista työehtosopimuksen tai lainsäädännön osalta, mikä sitoo teitä kesätyöntekijän palkkaamiseen liittyen. Esimerkiksi alakohtaiset työehtosopimukset voivat määrittää minimipalkat, työaikarajoitukset ja muut ehdot, joita tulee noudattaa kesätyöntekijöiden osalta.
• Palkkataso: Määritä kesätyöntekijän palkka huomioiden tehtävän vaativuus, työkokemus, työaika ja mahdolliset työehtosopimusmääräykset. Varmista, että palkkaus on oikeudenmukainen ja vastaa alueesi palkkatasoa ja työmarkkinatilannetta.
• Työaika: Huomioi työaikalaki ja sen määräykset kesätyöntekijöiden osalta. Esimerkiksi alaikärajoitukset, ylityökorvaukset ja lepoajat ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kesätyöntekijän työaikajärjestelyissä.
• Työsopimus: Laadi kirjallinen   kesätyöntekijän kanssa, joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot, kuten palkka, työaika, tehtävät, työsuhteen kesto ja mahdolliset irtisanomisehdot. Varmista, että työsopimus on lainmukainen ja selkeä.
• Työsuhteen kesto: Kesätyöntekijöiden työsuhteet ovat yleensä määräaikaisia ja kestävät vain tietyn ajan, esimerkiksi kesäkauden ajan. Varmista, että työsuhteen kesto on selkeästi määritelty ja että kesätyöntekijöille annetaan tarvittava tieto työsuhteen päättymisestä etukäteen.
• Työterveys ja -turvallisuus: Huolehdi kesätyöntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla. Tarjoa tarvittava perehdytys työpaikan turvallisuusohjeisiin ja varmista, että kesätyöntekijät saavat tarvittavat suojavarusteet ja ohjeistuksen työtehtävien turvallisesta suorittamisesta.
• Hyvä työajanseurantajärjestelmä: Hyödyntäkää sähköistä työajanseurantajärjestelmää, kuten Tuntinettiä, joka helpottaa työaikojen kirjaamista ja seurantaa. Tuntinetin kaltainen järjestelmä on myös kätevä palkanlaskennan kannalta.
  • Tarjoa selkeät ohjeet: Anna kesätyöntekijälle selkeät ohjeet työajanseurannasta ja varmista, että hän ymmärtää miten järjestelmää käytetään. Tuntinetti-ohjelma automaattisesti opastaa käyttäjää ja ohjelmaan saa helposti myös paikalliset erityisohjeet työntekijän näkyville.
  • Seuranta ja tarkistukset: Seuraa kesätyöntekijän työaikoja säännöllisesti ja tarkista, että ne vastaavat sovittuja työaikoja. Puutu mahdollisiin virheisiin tai poikkeamiin ajoissa ja keskustele tarvittaessa kesätyöntekijän kanssa.
  • Työaikaraportit: Hyödynnä  työaikaraportteja, joista näkyy kesätyöntekijän kirjaamat työajat ja mahdolliset poikkeamat. Näin voit seurata työaikoja ajallaan ja varmistaa, että kaikki työajat on kirjattu oikein.

Oletko sinä joutunut työsi vuoksi matkustamaan, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, miten matka-aikaa tulee käsitellä? Jo työaikalaki itsessään aiheuttaa kysymyksiä niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa.

Pohditaan hieman syvällisemmin matka – aikaan liittyviä yleisimpiä ongelmakohtia.

Liikkuminen eri toimipisteiden ja asiakkaiden välillä

Jos työntekijä tekee sellaista työtä, jossa liikutaan työpäivän aikana useiden eri työkohteiden väliä, miten määritellään varsinainen työaika ja siirtymäaika? 

Työaikalain mukaan matkustaminen on erottamaton osa työsuoritusta niissä töissä, joissa työntekijä joutuu päivän aikana liikkumaan eri työkohteiden, toimipisteiden tai muiden työskentelypaikkojen välillä.  Näissä tapauksissa matkustaminen eri kohteiden välillä lasketaan työaikaan. 

Esimerkiksi asentajat, lukkosepät, osa hoitoalan työntekijöistä ja siivoojat saattavat kulkeita useita lyhyehkäjä matkoja työpäivänsä aikana. Myös EU:n työtuomioistuimen kanta on se, että matkat eri kohteiden ja asiakkaiden välillä luetaan työaikaan. 

Etätyö ja poikkeukset työsopimuksesta 

Etätyön kohdalla matka-ajan käsittely riippuu työsopimuksesta. Matkoja kodin ja työpaikan välillä ei normaalisti lueta työaikaan. Sen sijaan työntekijä voi ilmoittaa ne veroilmoituksessaan, jolloin ne ovat vähennysperuste. 

Joissakin poikkeustilanteissa kodin ja työpaikan välinen matka voi kuitenkin sisältyä työaikaan. Näin on esimerkiksi silloin, jos on alunperin sovittu, että työ tehdään työnantajan kiinteässä toimipaikassa ja myöhemmin sovitaankin niin, että työnteon aloittamispaikka onkin vaikkapa asiakkaan koti tai toimipiste.

Etätyön kohdalla näin ei kuitenkaan ole, mikäli etätyö tehdään kotona. Työntekijän kannattaakin silloin ilmoittaa verottajalle olevansa oikeutettu työhuonevähennykseen.  

Matkustaminen vapaapäivänä eli omalla ajalla

Moniin tehtäviin liittyy matkustamista. Tällaisia ovat esimerkiksi konsultin ja kouluttajan työt. On työaikalain mukaista, että matkaan käytettävää aikaa ei pidetä työaikana ellei siihen liity työsuoritusta. Tässä on kuitenkin huomioitava työsopimus ja se, mitä siinä on sovittu matkustamiseen käytettävän ajan korvaamisesta. 

Mikäli esimerkiksi konsultti joutuu matkustamaan säännöllisesti varsinaisen työajan ulkopuolella, on saatettu sopia, että myös matkustamiseen käytetystä ajasta maksetaan palkkaa. Saattaa myös olla, että työnantajan kanssa on sovittu, että mikäli matkan aikana voi työskennellä, se kuuluu mukaan palkalliseen työaikaan. 

Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan korvauksia matkustamiseen käytetystä ajasta. Korvausten suuruus määrittyy paitsi Verohallinnon päätöksen, myös työsopimuksen ja alan työehtosopimuksen perusteella. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä siitä, miten matkustamiseen käytetty aika korvataan varsinaisten matkakustannusten ja päivärahojen lisäksi.  

Matka-ajan korvaamisesta voidaan sopia työehtosopimuksessa, jolloin se koskee koko henkilöstöryhmää ja kaikkia työnantajia asianomaisella sopimusalalla, esimerkkinä Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa.

Päivämatkan pituus

Entä mitä määrityksiä on asetettu päivämatkan pituudelle?

Jos pohditaan asiaa siltä kantilta, että työntekijän tulee käydä tekemässä jokin työtehtävä eri paikkakunnalla, ja matka on pitkä, voi työnantaja tarvittaessa määrätä työntekijän työmatkalle. Työsopimukseen tulee tällöin sisältyä velvollisuus matkustamiseen.

Lähtökohtaisesti työmatkaan kulunut aika ei ole työaikaa vaan matkustamiseen käytettyä aikaa, josta työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksia verottajalta sekä mahdollisten työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa erikseen sovittujen kriteerien mukaisesti. 

Jos matkan aikana on mahdollista työskennellä sopimuksen mukaisesti, esimerkiksi lentokoneessa tai junassa, on matka-aika silloin työaikaa. Tällöin työajaksi lasketaan siis sekä matkalla että perillä kohteessa tehty työaika.

Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen kuormitusta on pyritty vähentämään lainsäädännöllä eli työturvallisuuslain (738/2002) asettamilla velvoitteilla. Työnantajan velvollisuus on työaikajärjestelyjä hyödyntämällä varmistaa, että matkustaminen ei kuormita työntekijää liikaa.

Lisäksi työnantajan on huolehdittava työaikalain mukaisten lepoaikojen toteutumisesta.

Tässä(kin) asiassa auttaa hyvä työajanseurannan järjestelmä.

Arkipyhät tarkoittavat pyhäpäiviä, jotka sijoittuvat muille viikonpäiville kuin sunnuntaille. Suomessa kirkollisten arkipyhien lisäksi yhteiskunnallisia arkipyhiä ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä (ks. itsenäisyyspäivälaki), jos se olisi muutoin ollut työntekijän normaali työpäivä. 

Vuonna 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin työmarkkinajärjestöjen tahdosta lauantaille. Tällä muutoksella yritettiin saavuttaa eheät viikot. Loppujen lopuksi päivät palautettiin vuonna 1992 takaisin arkipäiville.

Työssäkäyville arkipyhät merkitsevät yleensä palkallista vapaapäivää, korotettua palkkaa tai lyhennettyä työaikaa.

Miten arkipyhät määräytyvät? 

Arkipyhäpäivät ja arkipyhien palkallisuus määräytyvät työehtosopimusten mukaan. Niistä useimmat säätävät työntekijälle korvauksen arkipyhän lyhentämän työviikon menetetystä ansiosta. 

Lisäksi jotkut työehtosopimusratkaisut voivat sisältää määräyksen työajan pidennyksestä, joka tuo työehtosopimuksissa muutoksia arkipyhämääräyksiin ja niihin liittyviin käytäntöihin. Joissakin tapauksissa työajan pidennys voidaan toteuttaa muuttamalla arkipyhiä normaaleiksi työpäiviksi.

Arkipyhien määritelmä, korvattavuus ja arkipyhiksi laskettavat päivät vaihtelevat eri työehtosopimuksissa.

Arkipyhäasiat kannattaakin aina tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta.

Kaupan alalla arkipyhien käsittelyyn mielenkiintoisia muutoksia

Kaupan alalla on tehty mielenkiintoinen muutos, kun siellä siirryttiin vuoden 2017 alusta arkipyhäjärjestelmästä vuosivapaajärjestelmään. Vuosivapaajärjestelmässä arkipyhillä ei ole työaikaa lyhentävää vaikutusta, eikä arkipyhäpäiviltä makseta arkipyhäkorvausta. Mikäli töitä tehdään pyhäpäivinä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta tuplapalkka.

Arkipyhiä koskeneen työajan lyhennyksen sijasta nykyisessä järjestelyssä työntekijät ansaitsevat tekemiään työtunteja vastaan vuosivapaapäiviä, joiden määrä on kaikille sama.

Mikäli kuitenkin kaupan alan työnantaja toteaa vuosivapaajärjestelmän olevan liian hankala toteuttaa, voidaan siellä yhteisesti paikallisella sopimuksella sopia niin, että noudatetaan vanhaa arkipyhäjärjestelmää. 

Tällöin sovitaan työehtosopimuksen mukaan työntekijän säännöllisen viikkotyöajan nostamisesta 37,5 tunnista 38 tuntiin ja että yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tunnin sijaan 7,6 tuntia. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Viikkotyöajan pidentäminen sopii esimerkiksi yrityksiin, joissa työskentelee pääasiassa kokoaikaisia työntekijöitä.

Kaupan TES:in mukaan on myös mahdollista sopia, että työpaikkakohtaisen sopimisen johdosta yritykseen tai sen osaan ei sovelleta Kaupan TES:n vuosivapaajärjestelmää, vaan arkipyhäjärjestelmää koskevat määräykset ovat voimassa sopimuksen ajan.

Sopimus on voimassa aina vähintään kalenterivuoden kerrallaan, eikä työaikajärjestelmiä voi vaihtaa kalenterivuoden aikana. Sopimuksen kestosta ja irtisanomisesta noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Myös matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksessa on käytössä vuosivapaajärjestelmä, jossa palkallisten vuosivapaapäivien ansainta perustuu yksinomaan kalenterivuoden aikana tehtyihin tunteihin. Arkipyhäviikolla työskentelyllä ei ole enää merkitystä.

Miten arkipyhät käsitellään Tuntinetissä?

Arkipyhät aiheuttavat usein tulkintaongelmia palkanmaksussa, sillä työehtosopimuksissa on palkanmaksusta kirjava joukko erilaisia määräyksiä. Tuntinetti osaa huomioida eri toimialojen työehtosopimusten asetukset, helpottaen tulkintaongelmia. 

Esimerkiksi Kaupan alalle Tuntinetistä löytyvät sekä vuosivapaajärjestelmää – että arkipyhälyhennysvapaita laskevat työehtosopimusversiot.

Järjestelmä korostaa arkipyhäpäivät kalenterilla punaisina päivinä, ja laskee arkipyhäkorvaukset tai kertyvät vapaasaldot TES:in  asetusten mukaisesti, unohtamatta arkipyhäpäivänä työskentelevän pyhäkorvausta.

Myös itsenäisyyspäivälain asetukset löytyvät työehtosopimuksilta.

Kätevästi käyttäjän aikaa säästäen!

Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka astuu voimaan työsopimuksen päättyessä. Tällä pyritään siihen, ettei työntekijä perusta omaa kilpailevaa yritystä tai mene kilpailijan palvelukseen. 

Lain mukaan kilpailukiellolle pitää olla erityisen painava syy. Useimmiten syyt liittyvät liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämiseen. Käytännössä perusteet sopimukselle ovat täyttyneet lähinnä johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla, mutta sopimuksia on käytetty laajemmin. 

Korvaukset kilpailukiellosta 

Kilpailukieltosopimukset ovat olleet Suomessa varsin yleisiä ja niiden perusteiden selvittäminen vei huomattavan osuuden ammattiliittojen juristien ajasta. Lainsäädäntöä muutettiin 1.1.2022 lähtien niin, että työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. Esimerkiksi puolen vuoden kilpailukiellon korvaus on 40 prosenttia palkasta ja pidemmissä kielloissa 60 prosenttia palkasta. 

Muutoksen tarkoitus on vähentää turhia kilpailukieltoja ja lyhentää kilpailukieltosopimusten kestoa.Vuoden mittaiseen siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen, työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen työntekijälle myös ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukiellon sidonnaisuusajalta.

Sopimuksen irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos se arvioi, ettei kilpailukiellolle ole enää tarvetta. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä jälkikäteen eli työsuhteen on oltava edelleen voimassa. Työnantajan täytyy toisin sanoen arvioida kilpailukiellon tarpeellisuutta jo ennen kuin työsuhteen päättymisajankohta on tiedossa.

Lakimuutos antoi työnantajalle oikeuden irtisanoa sopimukset omasta aloitteestaan. Sopimuksen irtisanomisen myötä työnantajalle ei synny korvausvelvoitetta eikä työntekijällä ole enää velvollisuutta pidättäytyä kilpailevan toiminnan harjoittamisesta työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Työnantajilla on siis ollut vuosi aikaa arvioida omien kilpailukieltosopimustensa tarpeellisuutta ja kestoa. On hyvin luultavaa, että kilpailukieltosopimuksia on irtisanottu tai lyhennetty huomattava määrä vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Mitä kilpailukiellon tilalle työsopimukseen?

Osa kilpailukieltosopimuksista on juridisessa mielessä perusteltuja. Työnantaja voi kuitenkin turvata liikesalaisuutensa myös salassapitosopimuksella, joka soveltuu moneen tilanteeseen kilpailukieltoa paremmin. 

Salassapitosopimuksella voidaan estää liiketoiminnan kannalta kriittisen tiedon siirtyminen muualle työntekijän mukana, mutta se ei rajoita työntekijän liikkumavapautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitosopimus velvoittaa sopimusosapuolet pitämään luottamuksellisen tiedon salassa ja olemaan luovuttamatta ja paljastamatta sitä muille.

Monilla aloilla tarvitaan viranomaisen myöntämä todistus siitä, että työssä hallinnoidaan työturvallisuuden kannalta oleelliset seikat.

 Lain mukaan esimerkiksi pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita työssään käsittelevän on suoritettava hygieniapassi. Rakennusalalla vaaditaan eri pätevyyksiä työturvallisuuskortista lähtien.

Työntekijä voi siis joutua suorittamaan työhönsä tarvittavia lupia, ja monesti näiden lupien ylläpitäminen voi olla haastavaa ja aikaavievää. 

Ovatko kaikki luvat voimassa, entä minne tieto säilötään? Kuka luvan on suorittanut, keneltä puuttuu? Miten löydän työntekijän, jolla on sopiva lupa tiettyyn työtehtävään?  Millä tavoin tiedot kerätään työntekijöiltä? 

Sähköpostilla lupia ja liitteitä lähettäessä työntekijän tulisi huomioida tarvittaessa salattu sähköposti, joka omalta osaltaan voi tuoda omat haasteensa.

Tuntinetissä lupien ja pätevyyksien ylläpitämisestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. 

Tuntinettiin toteutetun toiminnon avulla työnantaja voi kerätä esimerkiksi tartuntatautilain edellyttämät rokotustiedot tietoturvallisesti järjestelmään, ja tarvittaessa pyytää työntekijää tallentamaan kaikki työssä tarvittavat luvat samalla kertaa. 

Tiedot tallentuvat työntekijälle käyttäjätunnusten taakse ja samalla myös esihenkilö voi tarkistaa Tuntinettiin tallennetut tiedot. 

Toiminto on helppo ottaa käyttöön muokkaamalla Tuntinettiin perustettujen taitojen asetuksia. Jos halutaan työntekijöiden lisäävän tietoja ja liitteitä Tuntinettiin, voidaan näitä ohjata eri taitojen ja ryhmien avulla. Tämän lisäksi taidon/pätevyyden lisäasetuksiin valitaan, miten ominaisuutta halutaan hyödyntää. 

Voit pyytää työntekijää liittämään liitetiedoston ja lisätiedon omissa Tuntinetin asetuksissaan tai pyytää häntä tekemään jokin taitoon liittyvä valinta omissa asetuksissa. Taidon avulla voimme myöskin ohjeistaa työntekijää sisäänkirjautumisen yhteydessä reagoimaan työnantajan pyyntöön.

Näin kaikki toiminnot löytyvät yhdestä järjestelmästä, työaikakirjauksista lupiin ja palkkalaskelmiin saakka.

Helppoa ja tietoturvallista!

Ohjelmistorobotiikalla tarkoitetaan teknologiaa, jonka avulla voidaan automatisoida rutiiniprosesseja. Kuulostaako ajatus hieman kaukaiselta? Tarkemmin ajateltuna ohjelmistorobotiikka on jo arkipäivää, sitä ei vain tule välttämättä ajatelleeksi. 

Kun teet Google-haun, oppiva algoritmi osaa antaa sinua todennäköisesti kiinnostavia tuloksia. Kirjastokorttihakemuksen tiedot menevät robotin avulla suoraan asiakastietojärjestelmään. Ohjelmistorobotiikan sovelluksia käytetään jo monilla toimialoilla logistiikasta CRM:ään. Siihen törmää siis päivittäin, vaikka sitä ei itse aina huomaisikaan. 

Miten ohjelmistorobotiikka vaikuttaa henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseihin?

Useiden tutkimusten mukaan iso osa ihmisten työajasta kuluu edelleen rutiinitehtäviin, jotka voitaisiin automatisoida. Ohjelmistorobotiikkaa käyttävät yritykset eivät ole vähentäneet työntekijöitään, vaan pikemminkin muuttaneet heidän toimenkuviaan mielekkäämmiksi. Kun rutiinityöt vievät vähemmän aikaa, myös työtyytyväisyys paranee.  

Ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää monissa liiketoiminnan kannalta kriittisissä tehtävissä. Ohjelmistorobotit ovat nopeita ja tehokkaita eikä niiden työn laatu vaihtele, olipa kellonaika tai viikonpäivä sitten mikä tahansa. Esimerkiksi palkkaohjelmistorobotti hoitaa ison osan palkanlaskennan rutiineista nopeasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Ohjelmistorobotiikan soveltaminen ei myöskään vaadi käyttäjältä mitään syvällisiä IT-taitoja. 

Ohjelmistorobotiikan soveltaminen yrityksen henkilöstöhallinnossa

Hallinnollisissa tehtävissä on hyötyä ohjelmistorobotiikasta, koska yrityksen henkilöstöhallinto voidaan hoitaa yhdessä järjestelmässä. Rekrytointiprosessi muuttuu automaatiolla sujuvammaksi ja palkanlaskenta helpottuu, kun TES-tulkinnat, vuosilomat ja kulukorvaukset automatisoidaan. 

Kustannussäästöt voivat olla jopa useita satoja euroja kuukaudessa, joskus enemmänkin riippuen yrityksen koosta. Samalla ammattilaiset saavat mahdollisuuden käyttää osaamistaan tehtäviin, jotka vaativat analyyttisyyttä, eri vaihtoehtojen vertailua ja muuta alan asiantuntemusta. 

Mutta pääseekö ohjelmistorobotiikalla sitten lopullisesti eroon kaikesta manuaalisesta työstä? Ei välttämättä ihan kaikesta, mutta valtaosa aikaa vievistä rutiineista jää pois. Kun työntekijät voivat paremmin keskittyä asiantuntemusta vaativiin töihin, voidaan saavuttaa huomattavaa kilpailuetua verrattuna niihin yrityksiin, jotka eivät ole automatisoineet toimintojaan.

Tuntinetin ohjelmistorobotiikka henkilöstö- ja taloushallinnossa

Tuntinetissä koko järjestelmä on jo alun perin suunniteltu automatisoiduksi. Tuntinetin ohjelmistorobotti helpottaa prosesseja henkilöstön rekrytoinnista palkanlaskentaan ja laskutukseen saakka. Tuntinetti tuntee jokaisen käytössä olevan yleissitovan työehtosopimuksen, ja selviää paikallisistakin sopimuksista. 

Palkat voi siirtää maksuun yhdellä klikkauksella, ja samalla syntyy kätevästi myös viranomaisten vaatima dokumentaatio. Työntekijöiden asiakkaalle kirjaamat tunnit on mahdollista kätevästi laskuttaa joko tietyllä á-hinnalla tai kertoimella, ja näiden pohjalta muodostuu laskutukseen samalla aineistot.

Kiinnostuitko? Käy mittaamassa oman työaikaseurantasi ja työvuorosuunnitteluusi tehokkuus tällä Tuntinetin testillä.

Olemme kehittäneet järjestelmäämme alusta lähtien sellaiseksi, että sen avulla voi automatisoida mahdollisimman suuren osan päivittäisistä talous- ja henkilöstöhallinnon rutiineista. Tuntinetti on kustannustehokas tapa hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa. 

Tuntinetin ohjelmistorobotiikka paitsi säästää aikaasi, myös laskee yritykselle koituvat laskennalliset säästöt käytössä olevien lisäominaisuuksien perusteella. Meillä on YouTubessa Tuntinetti ominaisuudet-videokanava, jonka soittolistat on järjestetty aihepiirin mukaan ja josta näkee, mihin kaikkeen Tuntinettiä voi käyttää.  

Onko sinulla ollut haasteita erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan? Tuskailetko työpäivän päätteeksi, jos jotain jäi kesken ja ajattelet sitä vielä illalla kotona? Älä hätäile, se on meidän muidenkin haasteena aivan varmasti jossain vaiheessa työelämää, ehkä nyt parhaillaankin.

Työn kuormituksesta palautuminen on oman jaksamisen kannalta tärkeätä. Vaikka monesti toisin luullaan, pelkkä nukkuminen ei palauta riittävästi. Levon ja unen lisäksi työn pitäisi saada sopivaa vastapainoa vapaa-ajasta, jotta ajatus välillä irrottautuu kokonaan työstä. Ja toki myös työn tulisi olla motivoivaa ja mielekästä.

Teepäs tästä mainio testi aiheeseen liittyen:
https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi#no-back

Aina mahdollisten muutosten oivaltaminen ei vaadi paljoa. Tässä on muutama hyvä vinkki arjen ja työn erottamiseen, johon jokainen voi itse vaikuttaa:

1. Pyri tekemään selvät rajat

Oletko aina tavoitettavissa vapaa-ajalla ollessasi? Osaatko sanoa ei työpäivän venymiselle? Saatko tulevista sähköposteistasi aina ilmoituksen? Alatko heti miettiä, että olisi sittenkin vielä pitänyt tehdä loppuun joku kesken jäänyt homma?

Pohdi muun muassa seuraavia kysymyksiä! Onko sinulla tarvetta olla tavoitettavissa 24/7? Voisitko laittaa puhelimeen vastaajan ja sähköpostiin vastausviestin, joka kertoo, koska olet tavoitettavissa? Ja ei, toisin kuin luullaan, tämä ei ole tylyä muita ihmisiä kohtaan. Rytmittämällä päiväsi ja tekemällä selvän rajan työn ja vapaa-ajan välille annat mielellesi mahdollisuuden irrottautua työpäivästä.

2. Mieti, mikä olisi sinulle hyvää vastapainoa työlle

Jaksatko innostua ja kiinnostua sinulle tärkeistä asioista, harrastuksista ja ihmisistä? Vai haluatko pikemminkin olla yksin? Puuhaile mielekkäitä asioita, joista saat voimaa. Treffaa ystäviä, järjestä aikaa läheisimmille.

Työ tarvitsee vastapainoksi mukavaa puuhaa, ja mielellään sellaista, joka on jollakin tavalla vastakohta työlle. Jos teet toimistotyötä tai istumatyötä päivisin, liiku iltaisin. Matkustele, koe ja näe, jos sinulla on siihen mahdollisuus!

Kun aikaa on rajallisesti, kannattaa harkita kotimaan matkailua. Käy tutustumassa johonkin lähellä olevaan kaupunkiin, jossa et ole vielä käynyt. Myös luonnonpuistot ovat hienoja kohteita, joissa saa ajatuksensa hetkeksi irti arjesta.

3. Älä jää asioiden kanssa yksin

Tuntuuko sinusta, että olet ylikuormittunut, etkä enää oikein saa mistään asiasta kunnolla kiinni? Älä jää yksin asioiden ja mietteiden kanssa. Vai onko kyse siitä, että työ vain on pikku hiljaa ajan saatossa seurannut mukaan myös vapaa-ajalle?

Pysähdy pohtimaan asiaa. Jos sinulla on työtä, jota voi jakaa kollegoiden kanssa, tee se, tai ota asia esille. Työtaakan jakaminen varmasti helpottaa. Muista siis nauttia kallisarvoisesta vapaa-ajastasi ja itsestäsi.

Nautinnollista syksyä!

Tarvittaessa töihin kutsuttavien ja epäsäännöllisen tai muuten vaihtelevan työajan piirissä olevien työsopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttui 1.8.2022 lähtien. Muutokset koskevat ensisijaisesti työsopimuslakia (55/2001) ja työaikalakia (872/2019). Uusi lainsäädäntö koskee paitsi uusia, myös jo olemassa olevia työsopimuksia.

Työnantajalla on tarkasteluvelvollisuus eli jos vaihtelevasta työajasta on sovittu työnantajan aloitteesta, hänen on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava sitä, miten työsopimuksessa sovittu työaika on toteutunut. Vaihtelevan työajan tarkastelujakso pitenee siis aiemmasta kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Tarkastelu täytyy tehdä vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli ennen 1.8.2022 alkaneissa työsuhteissa tarkastelu täytyy tehdä viimeistään 31.7.2023.

Jos tarkastelu osoittaa, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi mahdollista määritellä korkeammaksi, työnantajan on tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta. Tarjous tulee tehdä kuukauden kuluessa tarkastelun tekemisestä ja tarjottavan sopimuksen tulee vastata tarkastelun tulosta.

Neljä tärkeintä muutosta työnantajan kannalta

• Jatkossa vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä voidaan ilman tämän suostumusta teettää työtä ainoastaan työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän verran. Uutena asiana työnantajan on lisäksi arvioitava myös ne viikonpäivät ja kellonajat, jolloin työntekijälle todennäköisesti tarjottaisiin työtä (katso lisätietoa työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä).

• Työntekijällä on oikeus saada korvausta peruuntuneista työvuoroista. Säännös koskee nimenomaan työvuoron peruuntumista, ei vaihtumista. Peruuntumisesta on kysymys silloin, kun työntekijälle luvattu työtuntien kokonaismäärä pienentyy muutoksen myötä. Jos työnantaja peruuttaa työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkua, peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta tulee maksaa kohtuullinen korvaus. Käytännössä korvaus on usein sama kuin palkka ko. työvuoron tekemisestä.

• Päivitykset on tehtävä myös vanhoihin sopimuksiin kolmen kuukauden sisällä lakimuutosten voimaantulosta. Myös vanhoihin sopimuksiin on lokakuun loppuun mennessä lisättävä tiedot siitä, koska ja kuinka paljon työnantajalla on tarvetta työvoimalle. Lisäksi on määriteltävä ne viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

• Työnantajan on tarkasteltava vaihtelevaa työaikaa vähintään 12 kuukauden välein. Työsopimuslain 1 luvun 11  §:n mukaan työaikoja on tarkasteltava määräajoin, kun vaihteleva työaika perustuu työnantajan aloitteeseen. Tarkoituksena on arvioida, vastaako työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika toteutuneita työtunteja vai pitäisikö sopimuksen vähimmäistuntimäärää nostaa. Työnantaja päättää tarkastelun ajankohdasta ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle. Työntekijällä on oikeus pyytää tarkastelusta kirjallinen selvitys. Jos työnantaja ei suostu pyyntöön, seurauksena on uhkasakko.

Hyvä ohjelmisto, kuten kotimainen pilvipalveluna toteutettu Tuntinetti, auttaa selviämään uusistakin lain asettamista velvoitteista. Tarkka työajanseuranta ja työvuorosuunnittelu helpottavat vertaamaan tehtyjä tuntimääriä työsopimuksen tuntimäärään. 

Lähteinä on käytetty lakitekstin lisäksi Tilisanomien lakimuutosta koskevaa artikkelia, jossa asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin sekä Työsuojelun verkkosivuja sekä Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n tietoja.