Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä lähes kaikessa ohjelmistokehityksessä. Moni uusi palvelu lupaa automatisoida työtä, analysoida dataa ja helpottaa arjen rutiineja tekoälyn avulla. Siksi myös työajanseurannan yhteydessä nousee usein esiin kysymys: voisiko tekoäly helpottaa tuntien kirjaamista tai työaikojen hallintaa?

Ajatus kuulostaa houkuttelevalta. Jos järjestelmä osaisi automaattisesti päätellä, mitä työtä tehdään ja kuinka paljon aikaa siihen kuluu, tuntien kirjaaminen voisi teoriassa tapahtua lähes itsestään. Käytännössä työajanseurannassa tärkeintä on kuitenkin usein paljon yksinkertaisempi asia: kirjaamisen täytyy olla helppoa, nopeaa ja luotettavaa.

Työpäivä koostuu monessa yrityksessä useista erilaisista tehtävistä, projekteista ja keskeytyksistä. Esimerkiksi asiantuntija voi aloittaa päivän projektipalaverilla, jatkaa asiakastyöllä, vastata sähköposteihin ja tehdä myöhemmin raportointia. Vaikka tekoäly pystyisi seuraamaan kalenterimerkintöjä tai ohjelmien käyttöä, se ei välttämättä tiedä, mihin projektiin työ todellisuudessa kuuluu tai miten työ pitäisi kohdistaa kustannuspaikoille. Siksi työntekijän tekemä kirjaus on usein edelleen varmin tapa varmistaa, että tiedot ovat oikein.

Kun järjestelmä on selkeä käyttää, tuntien kirjaaminen onnistuu nopeasti osana normaalia työpäivää. Esimerkiksi projektityössä työntekijä voi päivän päätteeksi kirjata tunnit suoraan oikealle projektille tai tehtävälle. Kun kirjaaminen tehdään ajantasaisesti, myös tiedon laatu paranee eikä työaikoja tarvitse muistella jälkikäteen.

Teknologian kehitys näkyy työajanseurannassa erityisesti siinä, miten tiedot liikkuvat järjestelmien välillä. Työaikatiedot voidaan siirtää työajanseurannasta eteenpäin esimerkiksi palkanlaskentaan ilman, että niitä tarvitsee syöttää uudelleen. Joissakin tilanteissa tämä tapahtuu järjestelmien välisen integraation kautta. Kaikissa tapauksissa suoraa integraatiota ei kuitenkaan ole käytössä, jolloin työajanseurantajärjestelmästä voidaan muodostaa vastaanottavan järjestelmän mukainen aineisto ja siirtää se eteenpäin. Tällainenkin ratkaisu vähentää manuaalista työtä ja pienentää virheiden riskiä.

Työaikatietoja tarvitaan moniin tarkoituksiin, kuten palkanlaskentaan, projektien seurantaan ja resurssien suunnitteluun. Tämän vuoksi on tärkeää, että tiedot vastaavat todellista työtilannetta. Selkeä kirjausprosessi auttaa varmistamaan, että työaikadata pysyy mahdollisimman luotettavana.

Teknologia voi helpottaa monia käytännön asioita, kuten mobiilikäyttöä, raportointia ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä. Samalla työaikadataa voidaan hyödyntää paremmin esimerkiksi projektien ajankäytön tarkastelussa tai työkuorman seuraamisessa.

Lopulta ratkaisevaa ei ole se, käytetäänkö taustalla tekoälyä vai ei. Tärkeintä on, että järjestelmä toimii käytännössä ja tukee työn arkea. Kun tuntien kirjaaminen on sujuvaa ja tiedot pysyvät luotettavina, työajanseuranta palvelee sekä työntekijöitä että yritystä.

Sujuvia tuntikirjauksia!

Sairauspoissaolot ovat yksi työelämän yleisimmistä tilanteista, joissa sekä työntekijälle että työnantajalle tulee nopeasti kysymyksiä. Milloin sairausajalta maksetaan palkkaa, milloin tarvitaan lääkärintodistus ja mitä tarkoittavat omavastuu tai odotuspäivä. Usein epäselvyyttä syntyy myös siitä, että Kelan sairauspäiväraha ja työnantajan maksama sairausajan palkka ovat eri asioita. Lisäksi työehtosopimukset voivat tuoda tilanteeseen omat sääntönsä..

Tässä koottuna yleisimmät kysymykset ja selkeät vastaukset käytännön näkökulmasta.

Mikä ero on sairausajan palkalla ja Kelan sairauspäivärahalla?

Sairausajan palkka tarkoittaa työnantajan maksamaa palkkaa työkyvyttömyyden ajalta. Sairauspäiväraha taas on Kelan maksama etuus, joka alkaa yleensä vasta tietyn omavastuuajan jälkeen. Nämä ovat eri käsitteitä, vaikka ne usein mainitaan samassa yhteydessä.

Työntekijän näkökulmasta tärkein ero on se, että sairauden alussa raha tulee usein työnantajalta, ja vasta myöhemmin mahdollisesti Kelalta. Työnantajan näkökulmasta taas keskeistä on se, että palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan, ei suoraan Kelan sääntöjen perusteella.

Milloin sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa?

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisesta työnantajalle viipymättä. Käytännössä tämä tarkoittaa heti, kun on selvää, ettei työntekijä pysty tulemaan töihin. Ilmoitus tehdään yleensä työpaikan sovitulla tavalla, esimerkiksi puhelimitse, viestillä tai järjestelmän kautta.

Jos ilmoitus viivästyy ilman hyväksyttävää syytä, se voi vaikuttaa siihen, miltä ajalta sairausajan palkkaa maksetaan.

Tarvitaanko aina lääkärintodistus?

Ei aina. Todistuskäytännöt vaihtelevat työpaikoittain. Monilla työpaikoilla lyhyestä poissaolosta riittää työntekijän oma ilmoitus, mutta joissain tilanteissa työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.

Hyvä käytäntö on, että työpaikalla on selkeät säännöt siitä, milloin todistus tarvitaan. Kun pelisäännöt ovat kaikille samat, epäselvyydet vähenevät.

Maksetaanko sairausajalta palkkaa aina?

Ei aina. Palkanmaksu sairausajalta edellyttää, että työntekijä on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi ja että hän on toimittanut vaadittavan selvityksen työkyvyttömyydestä. Lisäksi tietyissä tilanteissa työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä esimerkiksi odotuspäivästä tai siitä, miten työsuhteen kesto vaikuttaa palkanmaksuun.

Sairausajan palkanmaksu ei ole automaattinen, vaan siihen liittyy ehtoja, mutta normaalissa tilanteessa, kun työntekijä toimii ohjeiden mukaan ja on aidosti työkyvytön, sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen ja lain mukaisesti.

Mitä tarkoittaa omavastuuaika?

Omavastuuaika liittyy tyypillisesti Kelan sairauspäivärahaan. Se tarkoittaa sitä jaksoa sairastumisen alussa, jolloin Kela ei vielä maksa sairauspäivärahaa. Tämä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä, koska monessa työehtosopimuksessa omavastuuaika mainitaan sairausajan palkan yhteydessä.

Joillakin aloilla työehtosopimus voi määritellä sairausajan palkanmaksun alkamisen niin, että omavastuuajan merkitys huomioidaan myös työnantajan palkanmaksussa. Siksi juuri oma työehtosopimus ratkaisee, mitä käytännössä tapahtuu ensimmäisten sairauspäivien aikana.

Mikä on odotuspäivä ja miten se vaikuttaa palkkaan?

Odotuspäivä tarkoittaa käytännössä ensimmäistä sairauspäivää, jolta sairausajan palkkaa ei makseta. Tätä kutsutaan joskus myös karenssiksi, vaikka käsitteet eivät aina ole täysin sama asia.

Odotuspäivä on monissa työehtosopimuksissa määritelty selkeästi. Se vaikuttaa siihen, milloin palkanmaksu alkaa. Jos työehtosopimuksessa on odotuspäivä, sairausajan palkka alkaa vasta seuraavasta työpäivästä tai sovitun säännön mukaisesti.

Vaikuttaako työsuhteen kesto sairausajan palkanmaksuun?

Kyllä, monissa työehtosopimuksissa ja myös laissa työsuhteen kestolla on merkitystä. Lyhyissä työsuhteissa sairausajan palkkaa voidaan maksaa eri tavalla kuin pidemmissä työsuhteissa. Lisäksi joissain työehtosopimuksissa voi olla erillisiä sääntöjä esimerkiksi alle kuukauden tai alle kuuden kuukauden työsuhteille.

Tästä syystä on tärkeää, että palkanlaskennassa huomioidaan aina sekä työsuhteen alkamispäivä että se, mitä työehtosopimus sanoo kyseisestä tilanteesta.

Entä jos sairaus jatkuu pitkään?

Sairausajan palkanmaksun kesto määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu tätä pidempään, työntekijä voi yleensä hakea Kelan sairauspäivärahaa.

Pitkissä poissaoloissa korostuu myös työterveyshuollon rooli ja se, että työntekijän työkykyä ja mahdollista työhön paluuta tuetaan suunnitelmallisesti.

Mikä on yleisin virhe sairauspoissaoloissa?

Yleisin virhe on se, että sairausajan palkan oletetaan määräytyvän samalla tavalla kaikilla aloilla. Todellisuudessa työehtosopimusten erot voivat olla merkittäviä, ja erityisesti ensimmäisiin sairauspäiviin liittyvät säännöt vaihtelevat. Toinen tyypillinen virhe on todistuskäytäntöjen epäselvyys. Jos työpaikalla ei ole yhteisiä pelisääntöjä, syntyy helposti epäluottamusta ja turhaa selvittelyä.

Miten sairauspoissaoloihin kannattaa varautua työpaikalla?

Paras tapa ehkäistä ongelmia on varmistaa, että käytännöt ovat selkeät ja dokumentoidut. Työntekijöiden tulee tietää, miten poissaolosta ilmoitetaan, milloin todistus tarvitaan ja millä perusteella sairausajan palkanmaksu määräytyy. Työnantajan puolestaan kannattaa huolehtia siitä, että palkanlaskennassa ja esihenkilötyössä on yhteinen ymmärrys työehtosopimuksen määräyksistä.

Mukavaa talven jatkoa sekä sujuvia käytäntöjä työpaikan arkeen!

Kuljetusalalla työaika ei aina ole yhtäjaksoista ajamista tai kuormausta. Työhön sisältyy usein tilanteita, joissa kuljettaja joutuu odottamaan esimerkiksi lastausta, purkua tai asiakirjojen valmistumista. Näitä tilanteita varten Kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on määritelty odotusaika.

Odotusaika herättää käytännössä paljon kysymyksiä, sillä se poikkeaa tavallisesta työajasta sekä palkanmaksun että työaikalaskennan näkökulmasta.

Mitä odotusajalla tarkoitetaan?

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen pykälä 11 Työaika, kohta 12 määrittelee odotusajan. Odotusaikaa syntyy silloin, kun kuljettaja joutuu työtehtävään liittyen odottamaan ilman, että hän voi tehdä varsinaista työtä, mutta ei kuitenkaan ole vapaa-ajalla.

Kuljettajat joutuvat työtehtäviinsä liittyen usein odottamaan tavaran lastausta, purkua tai asiakirjojen valmistumista.

Miten odotusaika vaikuttaa palkkaan ja työaikaan?

Odotusajalta maksetaan palkka Kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisesti. Odotusaikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, eikä se siten kerrytä esimerkiksi ylityötä tai muita työaikaan sidottuja lisiä.

Tästä syystä odotusajan oikea kirjaaminen on tärkeää, jotta palkanmaksu ja työaikalaskenta menevät oikein työehtosopimuksen mukaisesti.

Odotusajan seuranta Tuntinetissä

Tuntinetissä odotusajan seuranta on toteutettu kuljetusalan käytännöt huomioiden. Odotusaika voidaan kirjata joko omana työkohteenaan tai työkohteen työtehtävänä.

Kun odotusajalle on määritelty työaikalajiksi “Odotusaika, ei työaikaa”, joka löytyy valikosta “Työkohteella seurattava aika”, järjestelmä käsittelee ajan oikein. Tällöin odotusaika on palkallista, mutta sitä ei lasketa työajaksi eikä se kerrytä ylityötä.

Ratkaisun etuna on se, että kuljettajan työajan kirjaaminen on selkeää ja yksinkertaista, ja työehtosopimuksen mukainen käsittely toteutuu automaattisesti ilman erillisiä manuaalisia tarkistuksia.

Selkeä käytäntö helpottaa arkea

Kuljetusalalla odotustilanteet ovat osa normaalia työpäivää. Kun odotusaika on toteutettu oikein myös työajanseurannassa, kokonaisuus toimii sujuvasti kuljettajasta palkanlaskentaan asti.

Tuntinetin avulla odotusaika voidaan erotella luotettavasti ilman monimutkaisia ratkaisuja tai jälkikäteistä tulkintaa.

Valmistaudu tulevaan vuoteen näillä tärkeimmillä muutoksilla verotuksessa, etuuksissa ja maksukäytännöissä. Tässä muistilista:

1. Verokortit ja verotus

• Verokortti vuodelle 2026 tulee voimaan 1.1.2026.
• Uusi verokortti on julkaistu 22.11.–6.12.2025 OmaVerossa.
  

2. Työntekijöiden eläkevakuutus (TyEL)

• Työntekijöiden TyEL-maksuprosentti vuonna 2026 on 7,30 % kaikille ikäryhmille.
• Tämä on uusi tasavero, sillä aiempi ikäryhmittäinen porrastus poistuu.
• Työnantajan TyEL-maksu keskimäärin: 17,10 %.
  

3. Sosiaalivakuutusmaksut 2026

Työnantajan maksut:

• Sairausvakuutus: 1,91 %
• Työttömyysvakuutus: 0,92 %
• TyEL: 17,10 %
• Kokonaiskeskiarvo: noin 20,50 %
  

Työntekijän maksut:

• Sairausvakuutus: 1,10 %
• Työttömyysvakuutus: 0,89 %
• TyEL: 7,30 %
  

4. Verovapaat matkakustannukset ja päivärahat

• Kilometrikorvaus: 0,55 €/km
• Kokopäiväraha: 54 €
• Osapäiväraha: 25 €
• Ateriakorvaus: 13,50 €
• Yömatkaraha: 16 €
  

5. Luontoisedut ja verotusarvot

• Ravintoedun verotusarvo: 8,80 €/päivä
• Lounassetelin nimellisarvo: 14,00 €, verotusarvo 10,50 €
  

6. Palkanlaskennan ja laskutuksen muistettavat asiat

• Tarkista työntekijöiden veroprosentit, TyEL- ja sosiaalivakuutusmaksut ensimmäisten palkkojen yhteydessä.
• Päivitä kululajien uudet arvot.
• Huomioi mahdolliset hinnastojen muutokset ensimmäisen laskutuksen yhteydessä.
• Tarkista ja huomioi mahdolliset muutokset myös automaattisten tiedonsiirtojen osalta. 

Hyvää uutta vuotta 2026!

Vuoden 2026 alussa astuu voimaan muutos, joka vaikuttaa suoraan jokaiseen etätyötä kotona tekevään työntekijään. Hallitus on päättänyt poistaa kaavamaisen työhuonevähennyksen, jota etätyöläiset ovat vuosia hyödyntäneet sähkö-, lämmitys- ja kotitoimistokuluihin.

Muutosta voi kuvata lyhyesti näin:
Kotona tehtävä työ ei enää oikeuta verovähennyksiin kodin tiloihin liittyvistä kuluista.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

❌ Mikä poistuu kokonaan?

Vuodesta 2026 alkaen etätyöntekijä ei voi enää vähentää:

• työhuonevähennystä (kaavamaista tai todellisiin kuluihin perustuvaa)
• sähkön, lämmityksen tai veden kuluja
• osaa asunnon vuokrasta tai vastikkeesta
• kodin nettiyhteyden kotikäyttöosuutta
• kotitoimiston kalusteita tai työpisteen kustannuksia
  

Nämä kaikki olivat aiemmin vähennettävissä suoraan tai työhuonevähennyksen kautta. Nyt ne poistuvat verovähennysten piiristä kokonaan, jos työ tehdään kotona..

✔️ Mitä jää jäljelle?

Etätyöläinen voi edelleen vähentää joitain kuluja, mutta vain siltä osin kuin ne ylittävät 750 € tulonhankkimismenojen vähennyksen. Kaikki palkansaajat saavat tämän automaattisesti.

Vähennyskelpoisia voivat edelleen olla, esimerkiksi työvälineet (kuiteilla tietokone, näyttö, kuulokkeet ym), työhön hankitut erilliset liittymät sekä kodin ulkopuolella sijaitseva työtila.

🧭 Mitä tämä muutos tarkoittaa 100 % etätyötä tekevälle?

Tämä muutos osuu erityisesti työntekijöihin, jotka tekevät työnsä kokonaan kotona. Käytännössä:

• Kotona työskentely on jatkossa täysin omalla kustannuksella.
• Vaikka sähköä, lämmitystä ja nettiä kuluu enemmän, niistä ei saa enää verohyötyä.
• Työvälinekustannukset voi vähentää vain silloin, kun niiden yhteismäärä ylittää 750 € vuodessa.
• Kodin kuluista ei myönnetä vähennyksiä, vaikka työ veisi paljon tilaa ja tehtäisiin kokonaan etänä.

Kesäkuussa 2025 astui voimaan työaikalain muutos (308/2025), joka koskee työaikalain 19 §:ää. Muutos tuo tarkennuksia erityisesti hätätyön teettämiseen ja sen ehtoihin.

19 §:n muutos, hätätyön säännöt

19 §:n muutos koskee hätätyön teettämistä ja ehtoja. Hätätyö tarkoittaa säännöllisen työajan lisäksi tehtävää työtä tilanteissa, joissa työntekijöiden turvallisuus, terveys tai ympäristön suojaaminen sitä edellyttää. Lain mukaan hätätyötä saa teettää vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä, enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä voidaan poiketa tietyistä työaikalain säännöistä, mutta hätätyön päätyttyä työaika on tasoitettava ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika.

Työnantajan on viivytyksettä ilmoitettava hätätyön syystä, laajuudesta ja kestosta työsuojeluviranomaiselle. Lisäksi työntekijöiden edustajalle, kuten luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, on annettava mahdollisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa.

Käytännön merkitys

Muutokset korostavat hätätyön tarkkaa suunnittelua ja lainmukaisuutta. Työnantajien tulee varmistaa, että hätätyön käyttö on perusteltua ja että siihen liittyvät ilmoitusvelvollisuudet ja tasoittamiset toteutetaan asianmukaisesti.

Muutos tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta hätätyön käytäntöihin ja auttaa varmistamaan, että sekä työnantajat että työntekijät toimivat lain mukaisesti.

Työehtosopimusten päivityskierroksella on tehty seuraavia päivityksiä Tuntinetissä:

1. Viikkolepokorvauksen asetus poistettu

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yleisistä TES-versioista on poistettu seuraava asetus: “Viikkolepokorvaus maksetaan myös sairaslomasta, josta puuttuu työaika.”

Tulkintaa tarkennettiin seuraavasti:

• Jos sairastuminen tapahtuu työvuorosuunnitelmien julkaisemisen jälkeen, sairaslomaan sisältyy työaikaa.
• Jos sairastuminen tapahtuu ennen työvuorojen suunnittelua, sairaslomasta puuttuu työaika.

Teollisuusliiton tulkinnan mukaan “työtuntijärjestelmään merkittyinä työpäivinä poissaolo oman sairauden tai sairaan lapsen hoidon aikana ei katsota viikoittaiseksi lepoajaksi”.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Kun sairaslomaan on merkitty työaikaa, sitä ei katsota viikkolevoksi → viikkolepokorvaus maksetaan.
• Kun sairaslomasta puuttuu työaika, se tulkitaan viikkolevoksi → viikkolepokorvausta ei makseta.

Asetus on muutettu takautuvasti yleisiin TES-versioihin

2. Uusi asetus työehtosopimukselle

Työehtosopimukset-välilehdelle on lisätty Muita asetuksia-valikkoon asetus: Työvuoroluetteloon merkitty sairasloma rinnastetaan viikkolepoon, eikä siitä suoriteta viikkolepokorvausta. Asetus on otettu käyttöön Yksityisen sosiaalipalvelualan yleisiin TES-versioihin. 

3. Arkipyhäkorvaus ja hyväksytty sairasloma

Työehtosopimukset -välilehdelle on lisätty Arkipyhäkorvaus-paneliin asetus: Arkipyhän yhteydessä oleva hyväksytty sairasloma tulkitaan työssäolon veroiseksi. Asetus on otettu käyttöön Teknologiateollisuuden, Bioteollisuuden, Jalometallialan, Lasitusalan, Tekstiilihuoltoalan ja TTESsin yleisiin versioihin. 

4. Teollisuusliiton laveampi itsenäisyyspäivälain tulkinta

Työehtosopimukset -välilehdelle on lisätty vastaava asetus. Asetus otettu valmiiksi käyttöön Teknologiateollisuuden TESien sekä Pelti- ja teollisuuseristysalan TESien yleisiin versioihin.

5. Henkilökohtaisten avustajien TES

Uudet 2025-versiot on lisätty.

Takautuvat palkkavaikutukset on ilmoitettu erikseen kaikille niille, joilla muutoksilla on ollut vaikutuksia.

Elokuussa moni huomaa, että kesän rytmi alkaa vaihtua arjen aikatauluihin. Lomat jäävät taakse, sähköpostit täyttyvät taas, ja kalenteri muistuttaa, että syksy tuo mukanaan sekä uusia tehtäviä että tuttuja rutiineja. Silloin tuntuu helposti, että aika karkailee käsistä: aamu alkaa vauhdilla, viestit kilahtelevat, kokoukset seuraavat toisiaan, ja päivän päätteeksi olo on väsynyt, vaikka tärkeimmät asiat jäivät edelleen odottamaan huomista.

Työaikataikurin salaisuus ei kuitenkaan piile siinä, että hänellä olisi enemmän tunteja käytössään. Päinvastoin, hänellä on täsmälleen samat 24 tuntia kuin kaikilla muillakin. Ero on siinä, miten hän käyttää niitä. Työaikataikuri ei ajattele aikaa lineaarisena jonona tehtäviä, vaan elävänä kokonaisuutena, jossa jokainen hetki on osa isompaa rytmiä.

Kalenteri ei ole kahle, joka määrää joka minuutin, vaan kompassi, joka antaa suunnan ja turvaa matkan. Työaikataikuri jättää siihen tyhjää tilaa, tarkoituksella. Hän tietää, että elämä tuo aina yllätyksiä, ja että aivot tarvitsevat hengähdystaukoja järjestelläkseen ajatuksia, muistoja ja ratkaisuja. Tuo tila ei ole hukattua aikaa, vaan juuri se hetki, jolloin oivallukset usein syntyvät.

Työaikataikuri rytmittää tekemisen niin, että tärkeimmät asiat saavat päivän parhaat tunnit. Hän tietää, milloin hänen oma keskittymiskykynsä on terävimmillään, ja varaa ne tunnit siihen, mikä todella vie työtä eteenpäin. Vähemmän tärkeät asiat saavat odottaa. Ei siksi, että ne olisivat merkityksettömiä, vaan siksi, että kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa.

Päivän loppu näyttää tällöin aivan erilaiselta. Sen sijaan, että tunne olisi ”en saanut mitään aikaiseksi”, mieli on rauhallinen ja tyytyväinen. Tärkeimmät tehtävät on hoidettu, ja jäljelle jäänyt aika on käytetty harkiten. Kiireen tunne väistyy, ja tilalle tulee hallinnan tunne, sellainen, jossa aika tuntuu jopa lisääntyvän.

Ehkä se näyttää ulkopuolisesta taikuudelta, mutta todellisuudessa kyse on vain taidosta. Taidosta katsoa aikaa eri tavalla. Taidosta ymmärtää, että jokainen hetki on arvokas, ja että viisaasti suunniteltu päivä voi tarjota enemmän kuin mikään kiireessä juostu aikataulu.

Jos haluat hallita työaikasi tehokkaasti ja tehdä arjestasi sujuvampaa, Tuntinetti tarjoaa työkalut ja vinkit juuri siihen. Katso lisää www.tuntinetti.fi.

Tervetuloa syksyinen arki!

Tuntinetti on paljon muutakin kuin pelkkä tuntikirjausjärjestelmä. Se on tehokas arjen työkalu, joka sujuvoittaa sekä työntekijöiden että esihenkilöiden elämää. Järjestelmästä saa kuitenkin kaiken hyödyn irti vasta, kun sen ominaisuudet ovat aidosti käytössä. Tässä viisi konkreettista vinkkiä, joilla voit parantaa arkea pienillä, mutta vaikuttavilla tavoilla.

1. Lomakalenteri koko tiimille näkyväksi

Kesälomat pyörivät ja sama kysymys nousee joka vuosi: kuka on milloinkin lomalla ja mistä sen näkee? Tuntinetin yhteinen Lomakalenteri tuo ratkaisun: kaikki tiimin lomat ja poissaolot näkyvät yhdellä silmäyksellä. Näin esihenkilön on helpompi suunnitella lomat tasapuolisesti ja huolehtia, että kesän työvuorotkin hoituvat sujuvasti.

💡 Vinkki: Aktivoi kalenteri koko tiimille näkyväksi ja muistuta työntekijöitä tekemään lomatoiveet ajoissa. Kun tieto kulkee keskitetysti, vältetään päällekkäisyydet ja viime hetken säätäminen.

2. Tuntikirjaukset suoraan kentältä

Tuntien kirjaus on yksinkertaista, kun sen voi tehdä siinä hetkessä, missä työkin tapahtuu. Tuntinetti toimii suoraan puhelimen tai tabletin selaimessa. Ei sovellusasennuksia, ei mutkia. Olitpa tauolla, työkeikalla tai matkalla, kirjaukset hoituvat napakasti ja ajantasaisesti.

🎯 Hyödyt:

• Kirjaukset eivät unohdu, kun ne tehdään heti
• Esihenkilö säästyy korjaustyöltä, kun tiedot ovat kerralla oikein
  

3. Automatisoi muistutukset, vähemmän säätöä

Tuntien kirjaaminen unohtuu helposti, ellei siitä muistuteta. Tuntinetin automaattiset muistutukset pitävät työntekijät ajan tasalla ja palkanlaskenta pysyy aikataulussa. Tuntinetti muistuttaa esimerkiksi puuttuvista tai hyväksymättömistä tuntikirjauksista.

🔔 Tulos: Vähemmän selvittelyjä, enemmän ajantasaisia merkintöjä.

4. Toistuvat vuorot yhdellä napilla

Toistuvat työvuorot ovat arkea monessa yrityksessä. Tuntinetissä voit tallentaa vakiovuorot ja kopioida ne helposti viikosta toiseen. Tämä säästää suunnitteluaikaa ja vähentää virheitä, eikä vuorosuunnittelua tarvitse keksiä joka viikko uudelleen.

🧩 Erityisen hyödyllinen:

• Säännöllisessä rytmissä työskenteleville (esim. hoiva-, siivous- ja toimistotyö)
• Osa-aikaisille työntekijöille
• Tiimeille, joiden vuoroissa vaihtuvat vain sijaiset
  

5. Yksi järjestelmä, kaikki mukana

Kun kaikki työhön liittyvät tiedot, tunnit, lomat, poissaolot, ovat yhdessä järjestelmässä, on myös laskutus ja palkanlaskenta tehokkaampaa. Tuntinetti voidaan integroida suoraan taloushallinnon järjestelmiin, mikä vähentää virheitä ja poistaa tuplatyön.

🔗 Tukee muun muassa:

• Netvisor
• Fennoa
• Visma
• Useita palkanlaskentapalveluita
  

Tämä on erityisen arvokasta yrityksille, joissa työaika vaihtelee paljon, kuten keikkatyössä ja osa-aikaisissa tehtävissä.

Tuntinetti on siis paljon enemmän kuin kirjaustyökalu. Se on sujuvamman työarjen mahdollistaja. Kun hyödynnät sen keskeiset ominaisuudet täysimääräisesti, säästät aikaa, vältät virheet ja teet sekä itsesi että tiimisi elämästä helpompaa.

👉 Ota nämä viisi vinkkiä käyttöön jo tänään ja huomaat eron arjen sujuvuudessa.

Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen askel työelämään. Samalla se on työnantajalle tilaisuus saada apua kiireisimpään kauteen. Työsuhteet ovat usein lyhyitä ja intensiivisiä, ja siksi myös tilanteet, joissa työsuhde päättyy aiemmin kuin oli alun perin ajateltu, ovat kesällä yleisiä. Yksi näistä tilanteista on koeaikapurku  ja se herättää toisinaan hämmennystä sekä työntekijän että työnantajan puolella.

Moni sekoittaa koeaikapurun ja tavallisen irtisanomisen toisiinsa, vaikka kyse on eri asioista. Koeaika on työsopimuksessa sovittava ajanjakso, jonka aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Tämän mahdollisuuden tarkoituksena on tarjota molemmille osapuolille kokeilujakso, jossa voidaan varmistua työn ja tekijän yhteensopivuudesta käytännössä.

Koeaikapurkua ei tarvitse perustella, ellei työntekijä sitä nimenomaisesti pyydä. Lakiin ei ole kirjattu velvoitetta antaa syytä, mutta kokemus osoittaa, että asiallinen ja rakentava palaute tekee tilanteesta reilumman, etenkin nuorelle työntekijälle, joka saattaa pohtia, mitä teki väärin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että koeaikapurku ei saa koskaan perustua syrjintään tai epäasiallisiin syihin, kuten sukupuoleen, raskauteen tai terveydentilaan. Lain suoja on voimassa myös koeajalla.

Irtisanominen puolestaan eroaa koeaikapurusta monin tavoin. Se vaatii yleensä irtisanomisajan, ja työnantajalla tulee olla sille asiallinen ja hyväksyttävä peruste. Koeaikapurku on kevyempi prosessi, eikä se vaadi samoja selvityksiä, mutta silti siitäkin kannattaa viestiä huolellisesti ja kunnioittavasti.

Kesätyöntekijöiden kohdalla koeaikapurkuja sattuu usein juuri siksi, että ajanjakso on niin lyhyt, että yhteensopivuus joko löytyy nopeasti tai sitten ei. Työ voi olla erilaista kuin mitä nuori on odottanut, tai toisaalta työnantaja voi huomata, ettei perehdytykseen ollut riittävästi aikaa. Yhteistyön katkeaminen koeaikana ei välttämättä kerro epäonnistumisesta, vaan siitä, että kaikki palaset eivät nyt osuneet kohdalleen.

Jos työntekijä kokee koeaikapurun epämääräiseksi tai yllättäväksi, on täysin hyväksyttävää pyytää palautetta. Pienikin selitys voi auttaa ymmärtämään tilanteen ja tukee työelämässä kehittymistä. Samoin työnantajalle hetki antaa mahdollisuuden harjoitella asiallista viestintää myös haastavissa tilanteissa. Hyvä purkutilanne voi jättää jälkeensä enemmän ymmärrystä kuin huonosti hoidettu työsuhteen jatko.

Lopulta koeaika on nimenomaan mahdollisuus, ei pelkästään työnantajalle, vaan myös työntekijälle. Se on ajanjakso, jossa voi kokeilla, miltä työnteko tuntuu, ja arvioida, tuntuuko tämä omalta. Ja jos ei tunnu, sen saa sanoa ääneen.