Kesäkuun alussa voimaan tullut työsopimuslain muutos toi työnantajille lisää joustavuutta määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. Määräaikainen työsopimus voidaan nyt tietyissä tilanteissa tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi.

Milloin perusteltua syytä ei enää tarvita?

Aiemmin työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus edellytti lähtökohtaisesti perusteltua syytä, kuten sijaisuutta, kausiluonteista työtä tai tiettyä projektia.

1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen myötä määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä, jos työnantajan ja työntekijän välillä ei ole ollut työsuhdetta sopimuksen solmimista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsuhteen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Määräaikaisuus ei tarkoita, että kaikki rajoitukset poistuivat

Vaikka määräaikaisen työntekijän palkkaaminen helpottui, määräaikaisia työsopimuksia koskevat edelleen tietyt velvollisuudet.

Jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, sopimus on irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Työnantajan on lisäksi ennen sovitun määräajan päättymistä annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevana tai perustellusta syystä määräaikaisena. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti.

Työnantajalle voi syntyä myös velvollisuus tarjota työtä määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos työnantaja harkitsee lisätyövoiman palkkaamista samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään, työtä on tarjottava kyseiselle entiselle määräaikaiselle työntekijälle. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää työsuhteen päättymisen jälkeen ajan, joka vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta.

Samalla muuttui muutakin

Kesäkuun alussa voimaan tulleet muutokset eivät koskeneet pelkästään määräaikaisia työsopimuksia.

Myös työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika lyheni. Aiemmin lomautuksesta oli ilmoitettava työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen sen alkamista, mutta 1.6.2026 alkaen ilmoitusaika on seitsemän päivää. Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla lomautusilmoitusaikaa koskevia määräyksiä, jotka työnantajan on syytä tarkistaa.

Myös työntekijän takaisinottovelvollisuus muuttui. Aiemmin takaisinottovelvollisuus koski työnantajia henkilöstömäärästä riippumatta, mutta 1.6.2026 alkaen velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työsopimussuhteessa. Takaisinottoajan pituus ei muuttunut: se on pääsääntöisesti neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä ja vähintään 12 vuotta kestäneen työsuhteen jälkeen kuusi kuukautta.

Mitä työnantajan kannattaa huomioida käytännössä?

Lakimuutos antaa erityisesti uuden työntekijän palkkaamista harkitsevalle työnantajalle aiempaa enemmän joustavuutta. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että työsopimuksen ehdot, määräaikaisuuden kesto sekä työsuhteen alkamis- ja päättymispäivät ovat selkeästi tiedossa.

Kun henkilöstömäärä kasvaa tai työsuhteita on erilaisia, myös työaikojen, poissaolojen ja muiden työsuhdetietojen hallinnan merkitys korostuu. Ajantasaiset tiedot helpottavat niin työnantajan kuin työntekijänkin arkea.

Lähteet:

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2026/412

https://tem.fi/-/maaraaikaisia-tyosopimuksia-joustavoittavat-lakimuutokset-voimaan-1.6.2026

Kevään aikana Tuntinetissä tehtiin paljon kehitystyötä, ja heinäkuussa julkaistu versiopäivitys sisältää runsaasti parannuksia niin työajanseurantaan, palkanlaskentaan kuin ohjelman suorituskykyynkin.

Päivityksen tavoitteena on ollut tehdä Tuntinetin käytöstä entistä sujuvampaa ja varmistaa, että laskenta toimii luotettavasti myös vaativissa tilanteissa.

Käytettävyyttä ja suorituskykyä on parannettu

Versiopäivitys sisältää lukuisia korjauksia ja käytettävyysparannuksia muun muassa:

• sisäänkirjautumiseen
• tunti- ja kulukirjauksiin
• työaika- ja vuosilomanansaintaraportteihin
• palkanlaskennan käsittelyyn aina palkkalaskelmien muodostamiseen saakka.

Samalla ohjelman suorituskykyä on parannettu useissa toiminnoissa. Sivut avautuvat aiempaa nopeammin, raportit muodostuvat tehokkaammin ja suurtenkin aineistojen käsittely on entistä sujuvampaa.

Tarkempi vuosilomalaskenta

Vuosilomalaskentaa on kehitetty erityisesti erilaisissa poikkeus- ja rajatapauksissa. Muutosten ansiosta lomien ansainta, käytettävissä olevat lomapäivät sekä laskennan taustalla olevat tiedot muodostuvat aiempaa johdonmukaisemmin ja luotettavammin.

Uusi KTA-historiaraportti Exceliin

Palkanlaskennan työaikaraporteille on lisätty uusi toiminto “Muodosta KTA-historiasta Excel-taulukko”.

Raportti kokoaa yhteen työntekijöiden aktiiviset keskituntiansiot (KTA) sekä tarvittaessa myös loma-KTA ja sen määräytymistiedot, mikä helpottaa tietojen tarkastelua ja jatkokäsittelyä esimerkiksi raportointia varten.

Viikkolepokorvauksen laskenta näkyy aiempaa selkeämmin

Työaikaraporttien viikkolepokorvaukselle on lisätty selventävä tietokuvake (tooltip), josta näkee, millä perusteella viikkolepokorvaus on laskettu. Tämä helpottaa laskennan tarkistamista ja lisää läpinäkyvyyttä erityisesti työehtosopimusten tulkintatilanteissa.

Tuntinetti puhelimeen sovelluksena

Mobiilikäyttäjille kirjautumisnäkymään on lisätty mahdollisuus asentaa Tuntinetti puhelimeen sovellusmaisena PWA-sovelluksena. Asennus onnistuu esimerkiksi Chrome-, Edge-, Brave- ja iOS Safari -selaimilla.

Kun Tuntinetti on lisätty puhelimen aloitusnäyttöön, se löytyy helposti muiden sovellusten joukosta ja tarjoaa entistä sujuvamman käyttökokemuksen.

Uusi työehtosopimus

Tähän versiopäivitykseen on lisätty uutena työehtosopimuksena Teatterialan TES ilman KTA.

Uusi SMS-palveluntarjoaja

Tuntinetin tekstiviesti-integraatioihin on lisätty uutena palveluntarjoajana Quriiri.

Tekstiviestejä voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• työvuorohuutokaupassa
• työntekijöille lähetettävissä pikaviesteissä
• kaksivaiheisessa tunnistautumisessa.

Näin tärkeät ilmoitukset tavoittavat vastaanottajat nopeasti ja luotettavasti.

Lisää uudistuksia tulossa

Uusia ominaisuuksia on luvassa myös seuraavissa versiopäivityksissä.

Voit tutustua kaikkiin muutoksiin Tuntinetissä kohdassa Perusasetukset → Mitä uutta Tuntinetissä.

Juhannus katkaisee monen työviikon ja tuo työvuoroihin, työaikoihin sekä palkanmaksuun poikkeuksia. Oikeat TES-tulkinnat, huolellinen työajanseuranta ja ajantasaiset kirjaukset auttavat välttämään virheet sekä varmistavat, että työntekijät saavat heille kuuluvat korvaukset. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä työnantajan kannattaa huomioida juhannuksen työajoissa ja palkoissa.

Juhannusaatto ei ole tavallinen työpäivä

Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta monilla aloilla se rinnastetaan työehtosopimuksissa arkipyhäaattoon. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi työaikaan, työvuorojen suunnitteluun ja maksettaviin lisiin.

Käytännöt vaihtelevat toimialoittain ja työehtosopimuksittain, joten työnantajan kannattaa aina tarkistaa oman alan määräykset ennen juhannusta. Erityisesti vuorotyössä, kaupan alalla, teollisuudessa, ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa juhannuksen työaikakäytännöt voivat poiketa merkittävästi normaalista.

Mitä juhannuksena työskentelevälle maksetaan?

Juhannuspäivä on virallinen pyhäpäivä, ja sen aikana tehtävästä työstä voidaan maksaa erilaisia korvauksia työehtosopimuksen mukaisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• sunnuntaityökorvaus
• pyhätyökorvaukset
• ilta- ja yötyölisät
• mahdolliset ylityökorvaukset

Korvaukset eivät ole kaikilla aloilla samanlaisia, minkä vuoksi työajan seurannan ja palkkalaskennan tulee perustua aina voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Yleisimmät virheet juhannuksen palkanmaksussa

Juhannuksen aikaan palkkahallinnossa toistuvat usein samat virheet.

1. Työtunnit kirjataan väärälle päivälle

Vuoron jatkuessa juhannusaatosta juhannuspäivän puolelle työaikaa ei aina kohdisteta oikein, mikä voi johtaa virheellisiin korvauksiin.

2. Työehtosopimuksen määräyksiä ei huomioida

Juhannuksen erityismääräykset voivat poiketa merkittävästi normaalista työajasta ja palkkauksesta.

3. Lisät jäävät huomioimatta

Yö-, ilta- ja sunnuntaityölisien yhdistelmät voivat tehdä laskennasta haastavaa etenkin manuaalisesti.

4. Työvuorosuunnittelu tehdään liian myöhään

Ennakointi helpottaa sekä henkilöstön työvuorojen suunnittelua että palkkahallinnon työtä.

Juhannus on hyvä hetki tarkistaa työaikakäytännöt

Kesäkausi paljastaa usein työajanseurannan heikot kohdat. Kun henkilöstöä on lomilla, sijaisia tulee työvuoroihin ja työajat poikkeavat normaalista, myös virheiden mahdollisuus kasvaa.

Juhannuksen jälkeen kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

• Toteutuivatko työvuorot suunnitellusti?
• Kirjattiinko kaikki tunnit oikein?
• Maksettiinko lisät ja korvaukset oikein?
• Löytyykö työajanseurannasta puuttuvia tai korjaamattomia merkintöjä?
• Voitaisiinko osa työajanseurannasta tai palkanlaskennasta automatisoida?

Yksi oikein toteutettu tarkistuskierros voi säästää merkittävästi aikaa seuraavissa palkanmaksuissa ja vähentää virheiden korjaamiseen kuluvaa työtä.

Työajanseuranta vähentää virheitä

Juhannuksen kaltaisina poikkeusajankohtina työajanseurannan merkitys korostuu. Kun työajat kirjataan reaaliaikaisesti ja järjestelmä huomioi työehtosopimusten määräykset automaattisesti, vähenevät sekä manuaalinen työ että palkkavirheiden riski.

Hyvin hoidettu työajanseuranta auttaa varmistamaan, että työntekijät saavat oikean palkan ja työnantaja voi luottaa palkkahallinnon sujuvuuteen myös kiireisimpinä kesäviikkoina.

Hyvää juhannusta!

Haluatko varmistaa, että työajat, lisät ja TES-tulkinnat ovat oikein myös juhannuksen aikana? Tuntinetin työajanseuranta ja palkanlaskennan ratkaisut auttavat automatisoimaan työaikojen käsittelyä, vähentämään virheitä ja varmistamaan oikean palkanmaksun myös poikkeusajankohtina. Tutustu ratkaisuihimme ja tee juhannuksen työajanhallinnasta huolettomampaa: https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Referenssiasiakkaita

Polkupyöräetu ehti vakiintua muutamassa vuodessa yhdeksi suosituimmista henkilöstöeduista Suomessa. Sen suosio perustui pitkälti verovapauteen, joka teki edusta poikkeuksellisen houkuttelevan sekä työnantajalle että työntekijälle. Vuoden 2026 alussa asetelma kuitenkin muuttui, kun verovapaus poistui ja polkupyöräedusta tuli veronalainen luontoisetu.

Muutos ei poistanut itse etua, mutta se muutti sen luonnetta merkittävästi palkkahallinnon näkökulmasta. Siinä missä aiemmin osa edusta voitiin käsitellä verovapaana, nykyisin koko etu lisätään työntekijän veronalaiseen tuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että polkupyöräetu käsitellään samalla tavoin kuin muutkin luontoisedut, kuten esimerkiksi autoetu. Etu kasvattaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa ja on mukana myös sosiaalivakuutusmaksujen perusteissa.

Monessa organisaatiossa työsuhdepyörä on edelleen toteutettu palkkavähennysmallilla, jossa työntekijän rahapalkkaa pienennetään pyörän kustannuksia vastaavasti. Samalla tämä sama summa lisätään palkkalaskelmalle veronalaisena etuna. Rakenteellisesti malli ei siis ole muuttunut, mutta lopputulos on erilainen: työntekijä maksaa nyt verot koko edun arvosta, eikä aiempaa verohyötyä enää synny. Tämä on hyvä tiedostaa erityisesti tilanteissa, joissa etua markkinoidaan edelleen “edullisena” vaihtoehtona ilman tarkempaa avausta verovaikutuksista.

Palkkahallinnolle muutos on toisaalta selkeyttävä. Polkupyöräedun käsittely ei enää vaadi erillistä verovapauden seurantaa tai euromääräisten rajojen huomiointia, vaan etu voidaan käsitellä yhtenäisesti muiden luontoisetujen kanssa. Myös tulorekisteri-ilmoittaminen yksinkertaistuu, kun etu ilmoitetaan suoraan veronalaisena tulona ilman poikkeuksia. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että käytössä olevat palkkalajit ja laskentamallit vastaavat uutta tilannetta, jotta sekä verotus että sivukulut menevät oikein.

Kokonaan vanha maailma ei silti ole vielä kadonnut. Siirtymäsäännökset mahdollistavat sen, että ennen tiettyä ajankohtaa käyttöönotetut työsuhdepyöräedut voivat säilyä verovapaina sopimuskauden loppuun asti. Tämä tuo käytännön työhön oman kerroksensa, sillä samassa organisaatiossa voi olla rinnakkain sekä vanhan mallin mukaisia verovapaita etuja että uusia, täysin veronalaisia ratkaisuja.

Vaikka verovapauden poistuminen on selvästi vähentänyt polkupyöräedun taloudellista houkuttelevuutta, se ei välttämättä tee edusta merkityksetöntä. Monelle työntekijälle mahdollisuus hankkia laadukas pyörä osana työsuhdetta, usein huoltoineen ja vakuutuksineen, on edelleen kiinnostava vaihtoehto. Työnantajalle etu voi puolestaan olla osa laajempaa kokonaisuutta, jolla tuetaan työhyvinvointia ja kestävää liikkumista.

Muutos korostaa kuitenkin läpinäkyvyyden merkitystä. Kun veroetu on poistunut, on entistä tärkeämpää, että sekä työnantaja että työntekijä ymmärtävät, miten etu vaikuttaa palkkaan ja verotukseen. Palkkahallinnon rooli on tässä keskeinen, oikein rakennettu ja selkeästi viestitty kokonaisuus vähentää väärinkäsityksiä ja auttaa pitämään odotukset realistisina.

Lomakausi alkaa taas 2.5., mutta käytännössä se ei ala kaikille samaan aikaan. Joissakin yrityksissä valmistautuminen on tehty ajoissa, lomat on vahvistettu ja kokonaisuus näyttää selkeältä. Toisissa taas huomataan vasta viime metreillä, että suunnitelma on olemassa, mutta tilanne ei silti ole täysin hallussa.

Lomakausi ei ole vain kalenteriin merkitty ajanjakso, vaan se on myös lakiin sidottu kokonaisuus. Vuosilomalaki määrittelee lomakauden ajalle 2.5.–30.9., ja pääsääntöisesti kesäloma tulisi sijoittaa tälle ajalle. Tämä tuo lomien suunnitteluun selkeän raamin, mutta arjessa tilanne ei aina etene näin suoraviivaisesti.

Yksi tyypillisimmistä tilanteista liittyy siihen, että lomia ei lopulta pidetä lomakauden aikana. Työtilanne muuttuu, resurssit eivät riitä tai suunnitelmia joudutaan siirtämään. Tällöin helposti unohtuu, että lomakausi on nimenomaan se ajanjakso, johon kesälomat ensisijaisesti kuuluvat. Kun 30.9. menee ohi, liikutaan jo tilanteessa, jossa alkuperäinen suunnitelma ei toteutunut.

Lomia voidaan toki antaa myös lomakauden ulkopuolella, mutta silloin taustalla on aina jokin syy tai sopiminen. Mitä enemmän lomia siirtyy, sitä enemmän kokonaisuus vaatii seurantaa ja tulkintaa. Samalla kasvaa riski siihen, että tiedot eivät enää vastaa todellista tilannetta.

Tämä näkyy erityisesti silloin, kun lomia kertyy, mutta niitä ei pidetä suunnitellusti. Tilanne ei välttämättä aiheuta ongelmia heti, mutta ajan kanssa siitä syntyy epäselvyyksiä niin työntekijälle kuin työnantajalle. Mitä enemmän siirtoja ja poikkeuksia kertyy, sitä vaikeampi kokonaisuutta on hahmottaa yhdellä silmäyksellä.

Lomakauden alussa korostuu myös tiedon oikeellisuus. Jos lomakertymät tai poissaolot eivät ole ajan tasalla, koko kesä rakentuu väärälle pohjalle. Silloin joudutaan palaamaan taaksepäin ja korjaamaan asioita kesken kiireisimmän ajanjakson. Tämä ei ainoastaan vie aikaa, vaan lisää myös epävarmuutta tilanteessa, jossa arjen pitäisi rullata mahdollisimman sujuvasti.

Kesä paljastaa nopeasti, miten hyvin arjen käytännöt toimivat. Kun osa henkilöstöstä on poissa, korostuu se, kuinka helposti tieto löytyy ja kuinka selkeästi vastuut on määritelty. Jos nämä ovat kunnossa, lomakausi etenee yllättävän kevyesti. Jos taas ei, pienetkin epäselvyydet alkavat kuormittaa koko organisaatiota.

Lomakauden alku ei siksi ole vain siirtymä keväästä kesään, vaan hetki, jolloin kannattaa varmistaa, että tilanne on oikeasti se miltä sen pitäisi näyttää. Kun kokonaisuus on selkeä ennen kuin ensimmäiset lomat alkavat, kesä ei tuo mukanaan yllätyksiä, vaan antaa tilaa keskittyä siihen, mikä on olennaista.

Kun lomat, kertymät ja poissaolot ovat ajan tasalla samassa paikassa, kuten Tuntinetissä, kokonaisuus pysyy hallittavana myös silloin, kun arki muuttuu. Lomakausi ei silloin ole erillinen projekti, vaan osa sujuvaa tekemistä.

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä lähes kaikessa ohjelmistokehityksessä. Moni uusi palvelu lupaa automatisoida työtä, analysoida dataa ja helpottaa arjen rutiineja tekoälyn avulla. Siksi myös työajanseurannan yhteydessä nousee usein esiin kysymys: voisiko tekoäly helpottaa tuntien kirjaamista tai työaikojen hallintaa?

Ajatus kuulostaa houkuttelevalta. Jos järjestelmä osaisi automaattisesti päätellä, mitä työtä tehdään ja kuinka paljon aikaa siihen kuluu, tuntien kirjaaminen voisi teoriassa tapahtua lähes itsestään. Käytännössä työajanseurannassa tärkeintä on kuitenkin usein paljon yksinkertaisempi asia: kirjaamisen täytyy olla helppoa, nopeaa ja luotettavaa.

Hetkestä, jolloin työtunnit kirjataan, alkaa myös palkan ja laskutuksen muodostuminen. Kun laskenta on automatisoitu ja haluttujen sääntöjen valinta tehty käyttäjälle helpoksi, poistuu turha välikerros kirjausten ja valmiiden lopputulosten välistä. Käyttäjälle jää sujuva kirjaaminen sekä poikkeusten tarkastus. Tärkeintä on, että järjestelmä tuottaa oikeat lopputulokset luotettavasti ilman manuaalista työtä.

Työpäivä koostuu monessa yrityksessä useista tehtävistä, projekteista ja keskeytyksistä. Esimerkiksi asiantuntija voi aloittaa päivän projektipalaverilla, jatkaa asiakastyöllä, vastata sähköposteihin ja tehdä myöhemmin raportointia. Vaikka tekoäly pystyisi seuraamaan kalenterimerkintöjä tai ohjelmien käyttöä, se ei välttämättä tiedä, mihin projektiin työ todellisuudessa kuuluu tai miten työ pitäisi kohdistaa kustannuspaikoille. Siksi työntekijän tekemä kirjaus on usein edelleen varmin tapa varmistaa, että tiedot ovat oikein.

Kun järjestelmä on selkeä, tuntien kirjaaminen onnistuu nopeasti osana normaalia työpäivää. Esimerkiksi projektityössä työntekijä voi päivän päätteeksi kirjata tunnit suoraan oikealle projektille tai tehtävälle. Kun kirjaaminen tehdään ajantasaisesti, tiedon laatu paranee eikä työaikoja tarvitse muistella jälkikäteen.

Teknologian kehitys näkyy työajanseurannassa erityisesti siinä, miten tiedot liikkuvat järjestelmien välillä ja miten laskenta voidaan automatisoida valittujen sääntöjen mukaisesti alusta loppuun ilman erillisiä välivaiheita.

Työaikatiedot voidaan siirtää työajanseurannasta eteenpäin esimerkiksi palkanlaskentaan ilman, että niitä tarvitsee syöttää uudelleen. Joissakin tilanteissa tämä tapahtuu järjestelmien välisen integraation kautta. Kaikissa tapauksissa suoraa integraatiota ei kuitenkaan ole käytössä, jolloin työajanseurantajärjestelmästä voidaan muodostaa vastaanottavan järjestelmän mukainen aineisto ja siirtää se eteenpäin. Tällainenkin ratkaisu vähentää käsin tehtävää työtä ja pienentää virheiden riskiä.

Kun työajanseuranta toimii parhaimmillaan, työnkulku yksinkertaistuu olennaisesti. Työtunnit kohdistuvat oikeille projekteille sitä mukaa kuin ne kirjataan, ja ylityöt, lisät sekä poissaolot lasketaan automaattisesti valittujen sääntöjen mukaisesti. Esihenkilöiden rooliksi jää poikkeusten tarkastus sen sijaan, että työviikkoa rakennettaisiin uudelleen hajanaisista tiedoista. Palkanlaskenta ja laskutus voivat tällöin perustua suoraan hyväksyttyihin tietoihin ilman erillisiä välivaiheita.

Työaikatietoja tarvitaan moniin tarkoituksiin, kuten palkanlaskentaan, projektien seurantaan ja resurssien suunnitteluun. Tämän vuoksi on tärkeää, että tiedot vastaavat todellista työtilannetta. Selkeä kirjausprosessi auttaa varmistamaan, että työaikadata pysyy mahdollisimman luotettavana. Kun työajanseuranta, säännöt, palkanlaskenta ja laskutus toimivat yhtenä kokonaisuutena, myös tiedon laatu ja prosessin sujuvuus paranevat.

Teknologia voi helpottaa monia käytännön asioita, kuten mobiilikäyttöä, raportointia ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä. Samalla työaikadataa voidaan hyödyntää paremmin projektien ajankäytön tarkastelussa ja työkuorman seurannassa.

Toimiva työajanseuranta näkyy eri tavoin arjessa. Työntekijälle se tarkoittaa selkeää näkymää siihen, miten oma työviikko kertyy kohti palkkaa, ja kirjaamista, joka on nopeaa ja helppo omaksua. Asiakkaille hyväksyntäprosessit ja raportit mukautuvat asiakkuuden rooleihin ja käytännön rytmiin. Hallinnolle automatisoitu kokonaisuus tuo sujuvuutta: palkkalaskelmat ja laskut voidaan toimittaa sähköisesti, kyselyitä ennen palkanmaksua on vähemmän ja yksittäisten epäselvyyksien selvittämiseen kuluu vähemmän aikaa. Samalla palkka-ajot sujuvat ilman turhaa korjaustyötä ja laskutus nopeutuu, mikä vahvistaa kassavirtaa.

Lopulta ratkaisevaa ei ole se, käytetäänkö taustalla tekoälyä vai ei, vaan se, että laskenta toimii automaattisesti ja järjestelmä tukee arjen työtä ilman turhia välivaiheita.

Kun tuntien kirjaaminen on sujuvaa ja tiedot pysyvät luotettavina, työajanseuranta hoitaa tehtävänsä niin kuin sen pitää ja huomaamattomasti osana arkea.

Sujuvia tuntikirjauksia!

Sairauspoissaolot ovat yksi työelämän yleisimmistä tilanteista, joissa sekä työntekijälle että työnantajalle tulee nopeasti kysymyksiä. Milloin sairausajalta maksetaan palkkaa, milloin tarvitaan lääkärintodistus ja mitä tarkoittavat omavastuu tai odotuspäivä. Usein epäselvyyttä syntyy myös siitä, että Kelan sairauspäiväraha ja työnantajan maksama sairausajan palkka ovat eri asioita. Lisäksi työehtosopimukset voivat tuoda tilanteeseen omat sääntönsä..

Tässä koottuna yleisimmät kysymykset ja selkeät vastaukset käytännön näkökulmasta.

Mikä ero on sairausajan palkalla ja Kelan sairauspäivärahalla?

Sairausajan palkka tarkoittaa työnantajan maksamaa palkkaa työkyvyttömyyden ajalta. Sairauspäiväraha taas on Kelan maksama etuus, joka alkaa yleensä vasta tietyn omavastuuajan jälkeen. Nämä ovat eri käsitteitä, vaikka ne usein mainitaan samassa yhteydessä.

Työntekijän näkökulmasta tärkein ero on se, että sairauden alussa raha tulee usein työnantajalta, ja vasta myöhemmin mahdollisesti Kelalta. Työnantajan näkökulmasta taas keskeistä on se, että palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan, ei suoraan Kelan sääntöjen perusteella.

Milloin sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa?

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisesta työnantajalle viipymättä. Käytännössä tämä tarkoittaa heti, kun on selvää, ettei työntekijä pysty tulemaan töihin. Ilmoitus tehdään yleensä työpaikan sovitulla tavalla, esimerkiksi puhelimitse, viestillä tai järjestelmän kautta.

Jos ilmoitus viivästyy ilman hyväksyttävää syytä, se voi vaikuttaa siihen, miltä ajalta sairausajan palkkaa maksetaan.

Tarvitaanko aina lääkärintodistus?

Ei aina. Todistuskäytännöt vaihtelevat työpaikoittain. Monilla työpaikoilla lyhyestä poissaolosta riittää työntekijän oma ilmoitus, mutta joissain tilanteissa työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.

Hyvä käytäntö on, että työpaikalla on selkeät säännöt siitä, milloin todistus tarvitaan. Kun pelisäännöt ovat kaikille samat, epäselvyydet vähenevät.

Maksetaanko sairausajalta palkkaa aina?

Ei aina. Palkanmaksu sairausajalta edellyttää, että työntekijä on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi ja että hän on toimittanut vaadittavan selvityksen työkyvyttömyydestä. Lisäksi tietyissä tilanteissa työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä esimerkiksi odotuspäivästä tai siitä, miten työsuhteen kesto vaikuttaa palkanmaksuun.

Sairausajan palkanmaksu ei ole automaattinen, vaan siihen liittyy ehtoja, mutta normaalissa tilanteessa, kun työntekijä toimii ohjeiden mukaan ja on aidosti työkyvytön, sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen ja lain mukaisesti.

Mitä tarkoittaa omavastuuaika?

Omavastuuaika liittyy tyypillisesti Kelan sairauspäivärahaan. Se tarkoittaa sitä jaksoa sairastumisen alussa, jolloin Kela ei vielä maksa sairauspäivärahaa. Tämä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä, koska monessa työehtosopimuksessa omavastuuaika mainitaan sairausajan palkan yhteydessä.

Joillakin aloilla työehtosopimus voi määritellä sairausajan palkanmaksun alkamisen niin, että omavastuuajan merkitys huomioidaan myös työnantajan palkanmaksussa. Siksi juuri oma työehtosopimus ratkaisee, mitä käytännössä tapahtuu ensimmäisten sairauspäivien aikana.

Mikä on odotuspäivä ja miten se vaikuttaa palkkaan?

Odotuspäivä tarkoittaa käytännössä ensimmäistä sairauspäivää, jolta sairausajan palkkaa ei makseta. Tätä kutsutaan joskus myös karenssiksi, vaikka käsitteet eivät aina ole täysin sama asia.

Odotuspäivä on monissa työehtosopimuksissa määritelty selkeästi. Se vaikuttaa siihen, milloin palkanmaksu alkaa. Jos työehtosopimuksessa on odotuspäivä, sairausajan palkka alkaa vasta seuraavasta työpäivästä tai sovitun säännön mukaisesti.

Vaikuttaako työsuhteen kesto sairausajan palkanmaksuun?

Kyllä, monissa työehtosopimuksissa ja myös laissa työsuhteen kestolla on merkitystä. Lyhyissä työsuhteissa sairausajan palkkaa voidaan maksaa eri tavalla kuin pidemmissä työsuhteissa. Lisäksi joissain työehtosopimuksissa voi olla erillisiä sääntöjä esimerkiksi alle kuukauden tai alle kuuden kuukauden työsuhteille.

Tästä syystä on tärkeää, että palkanlaskennassa huomioidaan aina sekä työsuhteen alkamispäivä että se, mitä työehtosopimus sanoo kyseisestä tilanteesta.

Entä jos sairaus jatkuu pitkään?

Sairausajan palkanmaksun kesto määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu tätä pidempään, työntekijä voi yleensä hakea Kelan sairauspäivärahaa.

Pitkissä poissaoloissa korostuu myös työterveyshuollon rooli ja se, että työntekijän työkykyä ja mahdollista työhön paluuta tuetaan suunnitelmallisesti.

Mikä on yleisin virhe sairauspoissaoloissa?

Yleisin virhe on se, että sairausajan palkan oletetaan määräytyvän samalla tavalla kaikilla aloilla. Todellisuudessa työehtosopimusten erot voivat olla merkittäviä, ja erityisesti ensimmäisiin sairauspäiviin liittyvät säännöt vaihtelevat. Toinen tyypillinen virhe on todistuskäytäntöjen epäselvyys. Jos työpaikalla ei ole yhteisiä pelisääntöjä, syntyy helposti epäluottamusta ja turhaa selvittelyä.

Miten sairauspoissaoloihin kannattaa varautua työpaikalla?

Paras tapa ehkäistä ongelmia on varmistaa, että käytännöt ovat selkeät ja dokumentoidut. Työntekijöiden tulee tietää, miten poissaolosta ilmoitetaan, milloin todistus tarvitaan ja millä perusteella sairausajan palkanmaksu määräytyy. Työnantajan puolestaan kannattaa huolehtia siitä, että palkanlaskennassa ja esihenkilötyössä on yhteinen ymmärrys työehtosopimuksen määräyksistä.

Mukavaa talven jatkoa sekä sujuvia käytäntöjä työpaikan arkeen!

Kuljetusalalla työaika ei aina ole yhtäjaksoista ajamista tai kuormausta. Työhön sisältyy usein tilanteita, joissa kuljettaja joutuu odottamaan esimerkiksi lastausta, purkua tai asiakirjojen valmistumista. Näitä tilanteita varten Kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on määritelty odotusaika.

Odotusaika herättää käytännössä paljon kysymyksiä, sillä se poikkeaa tavallisesta työajasta sekä palkanmaksun että työaikalaskennan näkökulmasta.

Mitä odotusajalla tarkoitetaan?

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen pykälä 11 Työaika, kohta 12 määrittelee odotusajan. Odotusaikaa syntyy silloin, kun kuljettaja joutuu työtehtävään liittyen odottamaan ilman, että hän voi tehdä varsinaista työtä, mutta ei kuitenkaan ole vapaa-ajalla.

Kuljettajat joutuvat työtehtäviinsä liittyen usein odottamaan tavaran lastausta, purkua tai asiakirjojen valmistumista.

Miten odotusaika vaikuttaa palkkaan ja työaikaan?

Odotusajalta maksetaan palkka Kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisesti. Odotusaikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, eikä se siten kerrytä esimerkiksi ylityötä tai muita työaikaan sidottuja lisiä.

Tästä syystä odotusajan oikea kirjaaminen on tärkeää, jotta palkanmaksu ja työaikalaskenta menevät oikein työehtosopimuksen mukaisesti.

Odotusajan seuranta Tuntinetissä

Tuntinetissä odotusajan seuranta on toteutettu kuljetusalan käytännöt huomioiden. Odotusaika voidaan kirjata joko omana työkohteenaan tai työkohteen työtehtävänä.

Kun odotusajalle on määritelty työaikalajiksi “Odotusaika, ei työaikaa”, joka löytyy valikosta “Työkohteella seurattava aika”, järjestelmä käsittelee ajan oikein. Tällöin odotusaika on palkallista, mutta sitä ei lasketa työajaksi eikä se kerrytä ylityötä.

Ratkaisun etuna on se, että kuljettajan työajan kirjaaminen on selkeää ja yksinkertaista, ja työehtosopimuksen mukainen käsittely toteutuu automaattisesti ilman erillisiä manuaalisia tarkistuksia.

Selkeä käytäntö helpottaa arkea

Kuljetusalalla odotustilanteet ovat osa normaalia työpäivää. Kun odotusaika on toteutettu oikein myös työajanseurannassa, kokonaisuus toimii sujuvasti kuljettajasta palkanlaskentaan asti.

Tuntinetin avulla odotusaika voidaan erotella luotettavasti ilman monimutkaisia ratkaisuja tai jälkikäteistä tulkintaa.

Valmistaudu tulevaan vuoteen näillä tärkeimmillä muutoksilla verotuksessa, etuuksissa ja maksukäytännöissä. Tässä muistilista:

1. Verokortit ja verotus

• Verokortti vuodelle 2026 tulee voimaan 1.1.2026.
• Uusi verokortti on julkaistu 22.11.–6.12.2025 OmaVerossa.
  

2. Työntekijöiden eläkevakuutus (TyEL)

• Työntekijöiden TyEL-maksuprosentti vuonna 2026 on 7,30 % kaikille ikäryhmille.
• Tämä on uusi tasavero, sillä aiempi ikäryhmittäinen porrastus poistuu.
• Työnantajan TyEL-maksu keskimäärin: 17,10 %.
  

3. Sosiaalivakuutusmaksut 2026

Työnantajan maksut:

• Sairausvakuutus: 1,91 %
• Työttömyysvakuutus: 0,92 %
• TyEL: 17,10 %
• Kokonaiskeskiarvo: noin 20,50 %
  

Työntekijän maksut:

• Sairausvakuutus: 1,10 %
• Työttömyysvakuutus: 0,89 %
• TyEL: 7,30 %
  

4. Verovapaat matkakustannukset ja päivärahat

• Kilometrikorvaus: 0,55 €/km
• Kokopäiväraha: 54 €
• Osapäiväraha: 25 €
• Ateriakorvaus: 13,50 €
• Yömatkaraha: 16 €
  

5. Luontoisedut ja verotusarvot

• Ravintoedun verotusarvo: 8,80 €/päivä
• Lounassetelin nimellisarvo: 14,00 €, verotusarvo 10,50 €
  

6. Palkanlaskennan ja laskutuksen muistettavat asiat

• Tarkista työntekijöiden veroprosentit, TyEL- ja sosiaalivakuutusmaksut ensimmäisten palkkojen yhteydessä.
• Päivitä kululajien uudet arvot.
• Huomioi mahdolliset hinnastojen muutokset ensimmäisen laskutuksen yhteydessä.
• Tarkista ja huomioi mahdolliset muutokset myös automaattisten tiedonsiirtojen osalta. 

Hyvää uutta vuotta 2026!

Vuoden 2026 alussa astuu voimaan muutos, joka vaikuttaa suoraan jokaiseen etätyötä kotona tekevään työntekijään. Hallitus on päättänyt poistaa kaavamaisen työhuonevähennyksen, jota etätyöläiset ovat vuosia hyödyntäneet sähkö-, lämmitys- ja kotitoimistokuluihin.

Muutosta voi kuvata lyhyesti näin:
Kotona tehtävä työ ei enää oikeuta verovähennyksiin kodin tiloihin liittyvistä kuluista.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

❌ Mikä poistuu kokonaan?

Vuodesta 2026 alkaen etätyöntekijä ei voi enää vähentää:

• työhuonevähennystä (kaavamaista tai todellisiin kuluihin perustuvaa)
• sähkön, lämmityksen tai veden kuluja
• osaa asunnon vuokrasta tai vastikkeesta
• kodin nettiyhteyden kotikäyttöosuutta
• kotitoimiston kalusteita tai työpisteen kustannuksia
  

Nämä kaikki olivat aiemmin vähennettävissä suoraan tai työhuonevähennyksen kautta. Nyt ne poistuvat verovähennysten piiristä kokonaan, jos työ tehdään kotona..

✔️ Mitä jää jäljelle?

Etätyöläinen voi edelleen vähentää joitain kuluja, mutta vain siltä osin kuin ne ylittävät 750 € tulonhankkimismenojen vähennyksen. Kaikki palkansaajat saavat tämän automaattisesti.

Vähennyskelpoisia voivat edelleen olla, esimerkiksi työvälineet (kuiteilla tietokone, näyttö, kuulokkeet ym), työhön hankitut erilliset liittymät sekä kodin ulkopuolella sijaitseva työtila.

🧭 Mitä tämä muutos tarkoittaa 100 % etätyötä tekevälle?

Tämä muutos osuu erityisesti työntekijöihin, jotka tekevät työnsä kokonaan kotona. Käytännössä:

• Kotona työskentely on jatkossa täysin omalla kustannuksella.
• Vaikka sähköä, lämmitystä ja nettiä kuluu enemmän, niistä ei saa enää verohyötyä.
• Työvälinekustannukset voi vähentää vain silloin, kun niiden yhteismäärä ylittää 750 € vuodessa.
• Kodin kuluista ei myönnetä vähennyksiä, vaikka työ veisi paljon tilaa ja tehtäisiin kokonaan etänä.