Oletko sinä joutunut työsi vuoksi matkustamaan, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, miten matka-aikaa tulee käsitellä? Jo työaikalaki itsessään aiheuttaa kysymyksiä niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa.

Pohditaan hieman syvällisemmin matka – aikaan liittyviä yleisimpiä ongelmakohtia.

Liikkuminen eri toimipisteiden ja asiakkaiden välillä

Jos työntekijä tekee sellaista työtä, jossa liikutaan työpäivän aikana useiden eri työkohteiden väliä, miten määritellään varsinainen työaika ja siirtymäaika? 

Työaikalain mukaan matkustaminen on erottamaton osa työsuoritusta niissä töissä, joissa työntekijä joutuu päivän aikana liikkumaan eri työkohteiden, toimipisteiden tai muiden työskentelypaikkojen välillä.  Näissä tapauksissa matkustaminen eri kohteiden välillä lasketaan työaikaan. 

Esimerkiksi asentajat, lukkosepät, osa hoitoalan työntekijöistä ja siivoojat saattavat kulkeita useita lyhyehkäjä matkoja työpäivänsä aikana. Myös EU:n työtuomioistuimen kanta on se, että matkat eri kohteiden ja asiakkaiden välillä luetaan työaikaan. 

Etätyö ja poikkeukset työsopimuksesta 

Etätyön kohdalla matka-ajan käsittely riippuu työsopimuksesta. Matkoja kodin ja työpaikan välillä ei normaalisti lueta työaikaan. Sen sijaan työntekijä voi ilmoittaa ne veroilmoituksessaan, jolloin ne ovat vähennysperuste. 

Joissakin poikkeustilanteissa kodin ja työpaikan välinen matka voi kuitenkin sisältyä työaikaan. Näin on esimerkiksi silloin, jos on alunperin sovittu, että työ tehdään työnantajan kiinteässä toimipaikassa ja myöhemmin sovitaankin niin, että työnteon aloittamispaikka onkin vaikkapa asiakkaan koti tai toimipiste.

Etätyön kohdalla näin ei kuitenkaan ole, mikäli etätyö tehdään kotona. Työntekijän kannattaakin silloin ilmoittaa verottajalle olevansa oikeutettu työhuonevähennykseen.  

Matkustaminen vapaapäivänä eli omalla ajalla

Moniin tehtäviin liittyy matkustamista. Tällaisia ovat esimerkiksi konsultin ja kouluttajan työt. On työaikalain mukaista, että matkaan käytettävää aikaa ei pidetä työaikana ellei siihen liity työsuoritusta. Tässä on kuitenkin huomioitava työsopimus ja se, mitä siinä on sovittu matkustamiseen käytettävän ajan korvaamisesta. 

Mikäli esimerkiksi konsultti joutuu matkustamaan säännöllisesti varsinaisen työajan ulkopuolella, on saatettu sopia, että myös matkustamiseen käytetystä ajasta maksetaan palkkaa. Saattaa myös olla, että työnantajan kanssa on sovittu, että mikäli matkan aikana voi työskennellä, se kuuluu mukaan palkalliseen työaikaan. 

Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan korvauksia matkustamiseen käytetystä ajasta. Korvausten suuruus määrittyy paitsi Verohallinnon päätöksen, myös työsopimuksen ja alan työehtosopimuksen perusteella. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä siitä, miten matkustamiseen käytetty aika korvataan varsinaisten matkakustannusten ja päivärahojen lisäksi.  

Matka-ajan korvaamisesta voidaan sopia työehtosopimuksessa, jolloin se koskee koko henkilöstöryhmää ja kaikkia työnantajia asianomaisella sopimusalalla, esimerkkinä Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa.

Päivämatkan pituus

Entä mitä määrityksiä on asetettu päivämatkan pituudelle?

Jos pohditaan asiaa siltä kantilta, että työntekijän tulee käydä tekemässä jokin työtehtävä eri paikkakunnalla, ja matka on pitkä, voi työnantaja tarvittaessa määrätä työntekijän työmatkalle. Työsopimukseen tulee tällöin sisältyä velvollisuus matkustamiseen.

Lähtökohtaisesti työmatkaan kulunut aika ei ole työaikaa vaan matkustamiseen käytettyä aikaa, josta työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksia verottajalta sekä mahdollisten työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa erikseen sovittujen kriteerien mukaisesti. 

Jos matkan aikana on mahdollista työskennellä sopimuksen mukaisesti, esimerkiksi lentokoneessa tai junassa, on matka-aika silloin työaikaa. Tällöin työajaksi lasketaan siis sekä matkalla että perillä kohteessa tehty työaika.

Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen kuormitusta on pyritty vähentämään lainsäädännöllä eli työturvallisuuslain (738/2002) asettamilla velvoitteilla. Työnantajan velvollisuus on työaikajärjestelyjä hyödyntämällä varmistaa, että matkustaminen ei kuormita työntekijää liikaa.

Lisäksi työnantajan on huolehdittava työaikalain mukaisten lepoaikojen toteutumisesta.

Tässä(kin) asiassa auttaa hyvä työajanseurannan järjestelmä.