Meillä Suomessa maksetaan palkkaa myös loma-ajalta ja sitä kutsutaan vuosilomapalkaksi. Vuosilomapalkan takana on useimmiten vuosilomalaki tai työehtosopimukseen määritellyt vuosiloman ehdot. Vuosilomapalkan laskentatapa puolestaan riippuu siitä, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä.

Pääpiirteittäin vuosilomaa kertyy alle vuoden mittaisessa työsuhteessa 2 päivää kuukaudessa ja yli vuoden mittaisessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukaudessa. Riippuu työehtosopimuksesta, lasketaanko lauantai vuosilomapäiväksi vai ei.

Lisäksi maksetaan lomarahaa, joka tunnettiin ennen vanhaan lomaltapaluurahana ja joka  maksettiin, jos työntekijä palasi lomaltaan työn äärelle. Lomaraha ei ole mikään lakisääteinen lisä, vaan se perustuu kunkin työpaikan käytäntöön ja sopimuksiin. Työehtosopimus takaa puolestaan lomarahan maksamisen kaikille sen piiriin kuuluville työntekijöille.

Lomarahan historia

Lomaraha on suomalainen erikoisuus, joka otettiin käyttöön 1971. Taustalla oli metallimiesten pitkä lakko, jonka aikana moni metallimies meni Ruotsiin tienaamaan. Ruotsin palkkataso oli parempi, joten tarvittiin kannustin porukan saamiseksi takaisin Suomeen ja töihin. Lomaraha oli pitkään houkutin, jolla saatiin työntekijät palaamaan loman jälkeen takaisin samaan työpaikkaan. 

Lomaraha levisi heti metallilakkoa seuraavalla sopimuskierroksella muillekin aloille ja on edelleen käytössä Suomessa. Alunperin lomaltapaluuraha oli 10 prosenttia kuukauden ansioista. 

Nykyään lomarahan määrä on 50 prosenttia siitä palkasta, mitä työntekijä saa vuosilomalla. Esimerkiksi 3 100 euron kuukausipalkasta lomaraha on 1 550 euroa ja usein lisäpalkkio löytyy jo loma-ajan palkkakuitista. Nykyään lomaraha ei siis ole enää palkkio töihin palaamisesta, vaan sen maksaminen kuuluu voimassa olevaan työsuhteeseen. 

Mistä sitten tietää, miten lomat kellekin kertyvät ja miten lomapalkkaa sun muuta tulee maksaa?

Tässä hyvänä apuna toimii Tuntinetti, josta saat valmiina työntekijän työehtosopimuksen mukaisesti oikein lasketut lomakertymät, lomapalkat ja lomarahat. Lisäksi työntekijä voi itse kirjata lomansa Tuntinettiin, jolloin esihenkilö voi ajaa ne massana koko henkilöstön osalta.

Lisätietoa ominaisuuksista ja vuosilomalaskennan käyttöönotosta löydät täältä wikin käyttöohjeistamme:

https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/6782991/Vuosilomat

Tuntinetin lomakalenterin avulla esihenkilö voi hyväksyä lomat, sekä lomakalenterin kautta löytyy myöskin lomalauantaille laskuri, joten niitä ei tarvitse käsin laskeskella.

Silkkaa työtuntien säästöä!

Kevään TES-kierros Tuntinetissä tällä erää käyty läpi. Seuraaville aloille on tullut uusia yleiskorotuksia ja/tai tehty muutoksia lisiin:

• Muovi- ja kemiantuoteteollisuus (1.4.2022 (,6% + 0,4%).
• Autonrengasala (1.2.2022 2,0%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Media- ja painoala (1.6.2022 1,2% + 0,8%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Puusepänteollisuus (1.6.2022 1,6% + 0,4%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Kumiteollisuus (1.5.2022 1,6% + 0,4%).
• Teknologiateollisuus (1.3.2022 1,5% + 0,5%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Maaseutuelinkeino (1.2.2022 0,17€/h tai 29,24€/kk). TESsistä on lisätty myös vuoden 2022 versio jossa on toteutettuna viimeinen kikyn poistavista muutoksista.
• Viestintäalan toimihenkilöt (1.6.2022 1,3% + 0,6%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Lasikeraaminen teollisuus (1.5.2022 1,6% + 0,4%).
• Kemian perusteollisuus (1.4.2022 1,6% + 0,4%).
• Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (1.4.2022 1,6% + 0,4% + 35e).
• Puutarha-ala (1.2.2022 0,17€/h tai 29,24€/kk). Uudet lisät astuivat voimaan 1.2.2022. TESsistä on lisätty myös vuoden 2022 versio jossa on toteutettuna viimeinen kikyn poistavista muutoksista.
• Kenkä ja Nahkateollisuus (1.6.2022 1,6% + 0,4%).
• Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta (1.3.2022 2% ja 1.3.2023 1,5% ja 1.12.2023 150€). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Pelti- ja teollisuuseristysala (1.3.2022 1,5% + 0,5%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Viher- ja ympäristörakentamisala (1.2.2022 0,19€/h tai 32,30€/kk ja 150€ kertaerä). Uudet lisät astuivat voimaan 1.2.2022.
• Tekstiilihuoltoala (1.5.2022 1,6% + 0,4%).
• Jalometalliala (1.4.2022 1,6% + 0,4%).
• Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala (1.5.2022 1,6% + 0,4%).
• Tekninen huolto ja kunnossapito (1.3.2022 1,6% + 0,4%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Metsäala (1.4.2022 2,0% ja 1.4.2023 1,5%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.4.2022.
• Kaupan ala (1.5.2022 2,0%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut (1.7.2022 2,0%).
• Hiihtokeskukset (1.2.2022 2,0%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.2.2022.
• Kiinteistöpalveluala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointiala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Taloushallintoala (1.3.2022 1,5% + 0,4%).
• Paltan toimihenkilöt (1.4.2022 1,5% + 0,4%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.4.2022.
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöt (1.3.2022 1,5% + 0,4%)
• Energiateollisuuden toimihenkilöt (1.6.2022 1,5% + 0,4%)
• Autoalan toimihenkilöt (1.4.2022 2,0% ja 1.4.2023 1,5%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöt (1.3.2022 1,1% + 0,8%).
• Hammaslaboratorioala (1.5.2022 2,0% ja 1.5.2023 2,0%).
• Kemianalan toimihenkilöt (1.4.2022 1,4% + 0,5%)
• Elintarviketeollisuuden toimihenkilöt (1.6.2022 1,5% + 0,4%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Rakennustuoteteollisuus (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Talonrakennusala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Asfalttiala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Infra-ala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Maalausala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Lattianpäällystysala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Vedeneristysala (1.6.2022 2,0%).
• LVI-toimiala (1.6.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.6.2022.
• Elintarvikeala (1.5.2022 1,9%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Leipomoala (1.5.2022 1,9%).
• Meijeriala (1.5.2022 1,9%).
• Liha-ala (1.5.2022 1,9%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Panimot ja virvoitusjuomatehtaat (1.5.2022 1,9%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Kuorma-autoala (1.2.2022 0,34€/h).
• Terminaalitoiminta (1.2.2022 57,80€/kk).
• Huolinta-alan varastoterminaalit (1.5.2022 54,74€/kk).
• Linja-autohenkilökunta (1.2.2022 0,34€/h).
• Kaupan automiehet (1.3.2022 50€/kk)
• Elintarvikealan automiehet (1.3.2022 2,0%).
• Linja-autoasemat (1.2.2022 0,28€/h).
• Henkilöstöpalveluala (1.5.2022 1,5% + 0,4%).
• Optikot (1.7.2022 1,5% + 0,4%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.7.2022.
• Suunnittelu- ja konsulttialan ylemmät toimihenkilöt (1.3.2022 1,8%).
• Tietotekniikan palveluala (1.3.2022 1,8%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.3.2022.
• Energiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt (1.6.2022 1,0% + 0,8%).
• Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt (1.3.2022 0,9% + 0,9%).
• ICT-alan ylemmät toimihenkilöt (1.3.2022 0,9% + 0,9%).
• Kemianteollisuuden ylemmät toimihenkilöt (1.5.2022 1,0% + 0,8%).
• Sähköistysala (1.7.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.7.2022. Uusi KTA prosentti astui voimaan 1.4.2022.
• Huolto- ja kunnossapitoala (1.7.2022 2,0%). Uudet lisät astuvat voimaan 1.7.2022.
• Rautatieala (1.6.2022 2,0%).
• Valtion virka (1.6.2022 2,0%).
• Museoala (1.6.2022 0,9% + 0,9%).
• Viestinvälitys- ja logistiikka-ala (1.2.2022 0,6%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.2.2022.
• Pahvin- ja paperinjalostusala (1.5.2022 0,22€/h + 0,10€/h). Uudet lisät astuivat voimaan 1.5.2022.
• Farmaseuttinen henkilöstö (1.4.2022 1,3% + 0,6%). Uudet lisät astuivat voimaan 1.4.2022.
• Mekaaninen metsäteollisuus: Sopimus lakkautettu. Ei enää päivitetä.
• Bioteollisuus: Sopimus lakkautettu. Ei enää päivitetä.

Tuntinetissä työehtosopimusten tulkinta tapahtuu automaattisesti, ja yleiset TES-versiot päivitetään järjestelmään ylläpidon toimesta.

Lomavuoden päätös, onko palkanlaskijan painajainen? On kerrattava eri työehtosopimusten lomanansaintasäännöt, laskettava lomavuoden ajalta täydet lomanansaintakuukaudet ja kertyneet lomapäivät, tarkistettava pitkät poissaolot, päivitettävä tilastopalkkalajien lomanansainnat, laskettava keskipäiväpalkat, ….

Mutta tiedätkö mitä? Mitä jos antaisitkin Tuntinetin laskea vuosilomat! Tätä painajaista ei Tuntinetin kanssa tarvitse kokea! 

Nimittäin Tuntinetissä sinun ei tarvitse tehdä erillistä lomavuoden päätöstä, silloin kun Tuntinetin vuosilomalaskenta (lisäominaisuus) on käytössä. Tuntinetin vuosilomalaskenta laskee työntekijöiden ansaitsemat vuosilomat ja lomapalkkavaraukset automaattisesti, tarvittaessa jopa juoksevat arviot ympäri vuoden.

Jos aktivoit automaattisen vuosilomalaskennan ensimmäisen kerran kesken lomanansaintavuoden (esim. 1.4.2021 – 31.3.2022) niin lomalaskenta edellyttää, että työntekijöiden työaikakirjanpito on Tuntinetissä paikkansapitävä vähintään lomanansaintakauden alusta (esim. 1.4.2021) lähtien. 

Tämä johtuu siitä että vuosiloman ansainta (ja joissain tilanteissa myös lomapalkka) määräytyy lomanansaintavuoden työssäolon perusteella, jolloin mikäli työntekijältä puuttuu työaikamerkintöjä lomavuoden ajalta, lomapäivät (ja mahdollisesti myös lomapalkka) vastaavalta ajalta jää ansaitsematta.

Pääset tutustumaan Tuntinetin vuosilomalaskennan käyttöönottoon ja asetuksiin Vuosilomat-ohjeistamme.

Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöstä kello 3.00. Tänä vuonna kesäaika alkaa lauantain 26. maaliskuuta ja sunnuntain 27. maaliskuuta välisenä yönä.

Miten kellonaikojen siirtäminen tapahtuu Tuntinetissä? Tarvitseeko työntekijän huomioida tämä leimatessaan tai työaikakirjauksissaan? Tai tuleeko vastuuhenkilön muokata työaikakirjauksia?

Ei tarvitse.

Tuntinetti antaa kirjauksista kesäaikaan siirtymisen johdosta huomautuksen työntekijän työaikaraportilla, ja huomioi automaattisesti kesäaikaan siirtymisen työajassa.

Kätevää!

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 1,5 prosenttiin (2021 1,4 %)

• Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksuista pysyy samassa 0,5 prosentissa kuin vuonna 2021, jos palkkasumma on enintään 2 197 500 euroa (aiemmin 2 169 000 euroa). 
• 2 169 000 euroa ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,05 % (vuonna 2021 1,9 %).

Työttömyysvakuutusmaksua peritään ajalla 1.1. – 31.7.2022 maksettavista palkoista, jos työntekijä on 17-64-vuotias.

• 1.8.2022 alkaen maksu peritään vasta, kun työntekijä on 18-vuotias (syntymäpäivää seuraavan kuukauden alusta).

Työnantajan sairausvakuutusmaksu laskee takaisin 1,34 prosenttiin (vuonna 2021 1,53 %). Sairausvakuutusmaksu maksetaan, jos työntekijä on 16-67 vuotias.

Työntekijän eläkevakuutusmaksu on 17-52- ja 63-67-vuotiailla 7,15 %. 53-62-vuotiailta peritään korotettu työntekijän eläkevakuutusmaksu 8,65 % (Ei muutoksia vuoteen 2021 nähden). 

Työnantajan keskimääräinen työeläkemaksu vuonna 2022 on 24,84 % palkoista (vuonna 2021 24,40 %). 
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2022

• kokopäiväraha 45,00 eur
• osapäiväraha 20,00 eur
• kilometrikorvaus 0,46 eur / km
• ateriakorvaus 11,25 eur

Lisätietoa korvauksista verottajan sivuilta.

Tuntinetissä sosiaalivakuutusmaksujen arvot päivitetään palkanlaskennan asetuksiin. Käytössä olevien kululajien päivittäminen on asiakkaan vastuulla, ja päivitykset tehdään työkohdevelhossa.

• Lisätty Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden TES versioista vuoden 2022 versiot, joissa on korjattu työaikaa ja vuosivapaa järjestelmää TESsin tekstin mukaisesti.
  • Samalla päivitetty vuoden 2021 versioiden nimet sekä lapsen sairastumisen asetuksia. 
• Lisätty Turvetuotantoalan TES versioista vuoden 2021 versiot, joista puuttuu työajan lyhennys uuden TESsin tekstin mukaisesti.
• Lisätty Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden TESsistä versio, jossa on mukana työajan lyhennys. Samalla päivitetty aiempien versioiden nimiä kuvaavammaksi.
• Lisätty Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan TESsin 1.11.2021 voimaan astuneet lisien korotukset. Myös henkilökohtaisiin kuukausi- ja tuntipalkkoihin on tullut 1.11.2021 1,9% yleiskorotus joka tulisi huomioida.
• Autonrengasalalle on lisätty kolme uutta versiota:
  • Autonrengasala vuorotyo TES 
  • Autonrengasala viikkotyö TES ja 
  • Autonrengasala viikkotyö TES, ilman KTA.
• Seuraaville aloille on tullut uusia yleiskorotuksia ja/tai tehty muutoksia lisiin:
  • Turvetuotantoalan (1.4.2022 1,4% ja 1.4.2023 1,6%). Uusi poikkeavan työajan lisä korvaa aiemmat lisät 1.11.2021.
  • Ohjelmapalveluala (1.11.2021 1,25%).

Lisäksi päivitetty:

• Hiihtokeskusalan vuorojen välinen lepoaika on kasvanut kahdeksasta tunnista (8h) yhdeksään tuntiin (9h).
• Ohjelmapalvelualan vuorojen välinen lepoaika on kasvanut kahdeksasta tunnista (8h) yhteentoista tuntiin (11h).

Tuntinetissä työehtosopimusten tulkinta tapahtuu automaattisesti, ja yleiset TES-versiot päivitetään järjestelmään.

Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry ilmoitti keväällä siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut uudelle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle, jolta toistaiseksi puuttuu yleissitovuuden edellyttämä jäsenmäärä. Mikäli Teknologiateollisuuden jäsenyritykset kokevat uuteen yhdistykseen liittymisen aiheuttavan vain lisää paperityötä, jää saavutettu jäsenmäärä alle yleissitovuuden rajamäärän. Teknologiateollisuus ry:n mukaan toteutettu toimintamallin muutos tarjoaa yrityksille lisää sopimisen vaihtoehtoja, kun toisaalta toimenpiteen voi tulkita yksipuoliseksi ja helpoksi yleissitovuuden puruksi.

Työehdoista voidaan vastaisuudessa sopia entiseen tapaan valtakunnallisilla työehtosopimuksilla niiden yritysten kohdalla, jotka liittyvät uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Muut yritykset voivat neuvotella omat sopimuksensa paikallisesti ilman mahdollisuutta poiketa lain vähimmäisvaatimuksista.

Jatkossa Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelee työehtosopimukset viidelle päätoimialalle, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, tietotekniikan palveluala sekä suunnittelu ja konsultointi. Tämänhetkiset neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat edelleen kesken, mutta tavoitteena on saada ne päätökseen vielä marraskuun puolella. Vanhojen sopimusten voimassaoloaika päättyy kuun lopussa ja kello käy.

Yleissitovuuden ensimmäinen edellytys on valtakunnallisuus, eli sopimus ei saa olla alueellisesti rajattu. Toinen edellytys on, että sopimus on voimassa asianomaisella alalla. Kolmas edellytys on työehtosopimuksen edustavana pidettävyys eli se, että kaikista asianomaisen alan työntekijöistä noin 50% työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka ovat lain mukaan sidottuja kyseiseen työehtosopimukseen. Neuvottelujen tuloksena syntyvien mahdollisten uusien sopimusten yleissitovuus riippuu näin ollen siitä, kuinka suuri osa alan yrityksistä liittyy uuteen työnantajayhdistykseen ja kuinka suuri osa alan henkilöstöstä on niiden palveluksissa. Lisäksi työehtosopimuksiin voi olla kirjattu mahdollisuus sopia erikseen mainituista asioista paikallisesti.

Uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry työnantajayhdistykseen oli marraskuuhun 2021 mennessä liittynyt 837 yritystä, jotka työllistivät 148‌‌‌‌‌‌‌ 150 henkilöä. Teknologiateollisuuden yrityksiä on kaiken kaikkiaan 1 600 ja niissä työskentelee yhteensä noin 320 000 henkilöä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yleissitovuutta ei välttämättä saada aikaan. Tällöin sopimuksesta tulee normaalisitova eli se sitoo vain niitä osapuolia, jotka sen ovat allekirjoittaneet.

Työntekijän näkökulmasta eroa yleissitovan ja normaalisitovan sopimuksen välillä ei ole, jos työnantaja on työsopimuksen toimialalla sopimusosapuolena olevan työnantajaliiton jäsen. Jos työnantaja puolestaan on jättäytynyt uuden perustetun sopimusosapuolena olevan työnantajaliiton ulkopuolelle, velvoitetta normaalisitovan työehtosopimuksen noudattamiselle ei synny, vaan työehdoista sovitaan paikallisesti. 16.12.2019 julkistetun TEM:n tutkimuksen mukaan normaali- ja yleissitovien työehtosopimusten piirissä oli vuosina 2017/2018 yksityisen sektorin palkansaajista noin 84 % ja kaikista palkansaajista 89 %. Vuonna 2014 työehtosopimusten piirissä oli 92 % kaikista palkansaajista ja 84 % yksityissektorin palkansaajista.

Muissa liitoissa nähtyä

Metsäteollisuus aloitti paikallisen sopimisen lokakuussa 2020, kun se irtaantui näyttävästi nykyisestä TES-järjestelmästä ja ilmoitti siirtyvänsä voimassaolevien sopimusten päätyttyä yrityskohtaisiin ja paikallisiin sopimuksiin. Rakennusteollisuudessa paikallista sopimista on tehty jo jonkin aikaa ja samaa on todennäköisesti odotettavissa muuallakin.

Automaattinen palkanlaskenta Tuntinetissä

Mikä onkaan työmarkkinaturbulenssin vaikutus Tuntinetin automatisoituun palkanlaskentaan? Ei mikään. Tuntinetin verkkopalvelussa TES-asetukset hallinnoitavissa joustavasti niin paikallisille kuin yleis- tai normaalisitovillekin työehtosopimuksille.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeviin TES-versioihin on tullut muutoksia 2021 työtapaturman korvauksiin:

“”Sairausajan palkka työtapaturman johdosta

Työehtosopimuksessa parannettiin työntekijän asemaa sairausajan palkan maksamisen ajalta. Uusi kappale sairausajan palkasta tuo oikeudenmukaisuutta myös alle kuukauden kestäneeseen työsuhteeseen, mikäli työntekijä joutuu sairauslomalle työtapaturman vuoksi.

Jos työntekijälle sattuu työtapaturma, hänen oikeutensa saada palkkaa paranee tapaturmasta johtuvalta sairausajalta.

Jatkossa sairausajan palkkaa voi saada vähintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta siitä riippumatta, miten pitkä työsuhde työntekijällä on takana.””

Tämän muutoksen myötä on Tuntinettiin lisätty uusia TES-versioita, jotka nimetty seuraavanlaisesti:

• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva esimiesten TES, vuoden 2021 muutoksilla
• Majoitus- ja ravitsemisalan kokoaikaisen TES, vuoden 2021 muutoksilla
• Majoitus- ja ravitsemisalan osa-aikaisen TES, vuoden 2021 muutoksilla

Seuraavilta aloilta kiky-sopimukset on päättyneet, ja nämä merkitty vanhentuneiksi:

• Kiinteistöpalveluala
• Kunnallinen teknisen henkilöstön
• KV TES
• Ohjelmapalveluala

Lisätty myös seuraavat uudet versiot teknologiateollisuuden työehtosopimuksiin

• Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES (tuntipalkkainen jatkuva yksivuorotyö), ei lisiä ylityön ajalta
• Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES (tuntipalkkainen jatkuva kaksivuorotyö), ei lisiä ylityön ajalta
• Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES (tuntipalkkainen jatkuva kaksivuorotyö), ilman KTA, ei lisiä ylityön ajalta
• Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES (tuntipalkkainen keskeytymätön kolmivuorotyö), ei lisiä ylityön ajalta

Näissä versioissa seuraavat asetukset:

• ilta-, yö- sekä lauantailisiä ei makseta ylitöiden aikana
• iltavuoro 14-22
• yövuoro 22-06

Tuntinetissä työehtosopimusten tulkinta tapahtuu automaattisesti, ja yleiset TES-versiot päivitetään järjestelmään.

Seuraaviin työehtosopimuksiin Tuntinetissä on tehty päivityksiä:

• Päivitetty Leipomoiden TESsit vastaamaan paremmin TESsin tekstiä. Lisätty myös yksi uusi versio Leipomoiden TESsistä. 
• Lisätty kikyn poistumisen myötä päivittyneet valtion työntekijöiden ja virkamiesten työehtosopimukset lääkäreille, virastotyöhön, viikkotyöhön, kahden viikon jaksotyöhön ja kolmen viikon jaksotyöhön, ja merkitty vanhentuneiksi niiden 31.3.2020 päättyneet kiky-versiot.
• Lisätty Puusepänteollisuuden TESsistä versiot joissa on käytössä TESsin määrittelemä vuorokauden vaihtuminen (klo 6 aamusta). Aiemmat versiot on uudelleennimetty niin että niiden nimessä on maininta “normaali vuorokauden vaihtuminen”. Tässä versiossa on huomattava, että työntekijällä on oltava aikaperusteiset lisät käytössä, jotta sunnuntaityö korvattaisiin.
• Tarkennettu Huolinta-alan toimihenkilöiden vuorotyön TESsien lisien voimassaoloja.

• Päivitetty seuraavien Teollisuusliittoon kuuluvien TES:ien arkipyhäasetuksia, lisäämällä uusi asetus “Peräkkäisistä arkipyhistä vain yksi voidaan jättää korvaamatta”:
  • Teknologiateollisuuden ja metallityöväen liiton TES
  • Pelti ja teollisuuseristysalan TES
  • Teknisen huollon ja kunnossapidon TES